Helsingin ja Turun kirjamessujen hyvä veto valaa uskoa myös Oulun ensi kevään tapahtuman onnistumiseen. Netti ei ole saanut suomalaista lukijakansaa irrottamaan otettaan painotuotteista.
Kirja on kiehtonut ja kiehtoo edelleen suomalaisia, jo lapsuudesta lähtien. Siitä saatiin jälleen vakuuttava näyttö, kun Helsingissä seitsemännen kerran järjestetyillä kirjamessuilla oli runsaasti myös nuorta yleisöä. Messut avannut presidentti Tarja Halonen esitti pohdittavaksi, pitäisikö yhteiskunnan tukea lasten- ja nuortenkulttuuria nykyistä enemmän. Joka tapauksessa hän saattoi olla tyytyväinen siihen, että kirjamessuilla kiinnitetään lapsiin paljon huomiota.
Nuorten oma lava Louhi tarjosi heille suunnattua ohjelmaa. Esillä oli niin tätä päivää kuin historiaakin, oli runoja ja rock-kirjoja, urheilua ja taidetta. Kirjan vahvuus on monipuolisuudessa. Kansien väliin mahtuvat kaikki elämänalat ja kaikki ikävaiheet.
Tämänkertainen Helsingin messujen teema "Kirja elämään" halusikin osoittaa, että kirja voi tuoda sisältöä jokaisen elämään. Kenenkään ei silti pidä ummistaa silmiään siltä, että kirjojen sisältöäkin monin verroin laajempi internetin tarjonta kilpailee painotuotteiden kanssa lukemiseen käytettävästä ajasta.
On kuitenkin myönteistä, että painetun sanan lumoon liittyy myös turvallisuuden tunne. Kirja säilyy lukemiskerrasta toiseen samana. Tietokirjojen tiedot on tarkistettu perusteellisesti ennen julkistamista. Netissä taas sisältö elää ja muuttuu jatkuvasti. Kunnolla tarkistettua on vain pieni osa internetin aineistosta.
Kiinnostus kirjoihin ja kirjamessuihinkin näytti notkahtavan muutamia vuosia sitten, mutta viime vuonna kävijöiden luku hypähti Helsingissä kymmeniä prosentteja edelliskerrasta. Liki 70 000 vierasta oli niin suuri määrä, että tänä vuonna tavoiteltiin suunnilleen samankokoista yleisöä. Torstaista sunnuntaihin jatkuneilla messuilla oli tuhdisti tarjontaa. Kaikkiaan 800 esiintyjää suorittivat yli 600 ohjelmanumeroa.
Suomessa kirjamessut järjestettiin ensimmäisen kerran Turussa 1990. Helsinki tuli mukaan seuraavana vuonna. Pääkaupungin kirjamessujen koko on kasvanut vuodesta 2001 lähes 70 prosenttia. Tärkeää onkin, että esimerkiksi omakustanteet ja kustannuspalvelut ovat päässeet entistä näkyvämmin esille.
Niiden kohderyhmä on rajattu, mutta aina joku kävijöistä löytää omakustanteiden joukosta helmen itselleen.
Suomalaisuuden eri ulottuvuudet saivat 90-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi päivittäisen paneelinsa. Suomalaisten elämän arki ja juhla ovat tallentuneet jo ennen itsenäisyyttä, mutta erityisesti sen aikana painettuna sanana. Ikkunat täytyy pitää auki myös maailmaan. Tällä kertaa Norjan kirjallisuus sai erityistä huomiota osakseen.
Oulu liittyy ensi toukokuussa vuoden tauon jälkeen kirjamessukaupunkeihin. Jyväskylä avaa sesongin huhtikuussa omalla tapahtumallaan. Oulun ja Pohjois-Suomen ensimmäiset kirjamessut pidettiin kesäkuussa 2006, mutta niistä tuli harjoittelukierros. Suuri yleisö ei löytänyt kirjamessuja eivätkä järjestelytkään menneet täysin nappiin. Opittavaa jäi paljon.
Turku ja Helsinki järjestävät omat tapahtumansa syksyllä, joten kirjamessujen rytmi mahdollistaa alan ihmisten ja yritysten mukanaolon vaikka joka tilaisuudessa. Oulun on luontevaa tuoda esiin pohjoisia teemoja, mutta niiden varaan ei menestyksellisiä kirjamessuja voi rakentaa. Paikalle tarvitaan myös valovoimaisia ja kiinnostavia kirjailijoita eri puolilta maata, kaikki suuret kustannusyhtiöt ja muuta hyvää ohjelmaa.