Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen viimeisimmän Suomi lukee -tutkimuksen perusteella henkilö, joka ei osta vuoden aikana yhtään kirjaa, on peruskoulupohjainen 20-29-vuotias mies Oulun tai Lapin läänistä.
"Jos tämä mies ei osta kirjoja, hän ei todennäköisesti luekaan niitä. Oulun Yöttömän yön kirjamessujen kannattaisi kokeilla vaikka Leipzigin mallia. Miehille voisi järjestää erilaisia kirjaan liittyviä tapahtumia autokorjaamoihin, bensa-asemille, kapakoihin ja rautakauppoihin", ehdottaa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Tuula Isoniemi.
"Suomen kirjamessujen yhteinen ongelma on, miten niille saataisiin tarpeeksi täysipainoista ohjelmaa ja sisältöä. Kustantajillakaan ei riitä resursseja kaikille messuille."
"Leipzigin 500 vuotta vanhoihin kirjamessuihin on kaupungin lisäksi sitoutunut noin 300 eri yritystä ja laitosta. Kaupungilla tapahtuu koko ajan jotakin kiinnostavaa. Oulussakin tämä malli voisi olla mahdollinen. Me helsinkiläiset voisimme sen jälkeen ottaa teistä oppia ja toimia samalla tavalla."
Isoniemi alusti kirjamessuista maanantaina Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa Pohjois-Suomen Messujen ja Merikoskikerhon järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
"Kirjamessut ei voi olla vain kaupallinen tapahtuma, vaikka kirjojakin pitää myydä ja mitä enemmän sen parempi. Messuille pitäisi aina tuoda jotakin uutta, ajankohtaista, mielenkiintoista, joka vuosi erilaista", Isoniemi luettelee.
Suomessa kirjamessut ovat messuyritysten järjestämiä, kun taas Keski-Euroopassa järjestäjinä toimivat usein erilaiset kirjalliset organisaatiot, joilla on suurempi kiinnostus paneutua messujen sisältöön ja tarttua kiinnostaviin ajankohtaisiin aiheisiin.
Esimerkiksi Frankfurtin kirjamessujen tuotto käytetään saksalaisen kirjallisuuden maailmanlaajuisen tunnettavuuden edistämiseen.
Isoniemen mukaan suomalaisille kirjamessuille on myös tunnusomaista paikallisuus. Messuille ei lähdetä matkojen takaa. Helsingin kirjamessujen noin 70 000 vuosittaisesta kävijästä lähes 90 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Oulunlääniläisiä kävijöitä oli viime vuonna 0,1 prosenttia.
"Helsingin kirjamessut ovat kuitenkin onnistuneet saamaan näyttävää julkisuutta, koska valtakunnalliset tiedotusvälineet toimivat Helsingissä ja ne ovat lähteneet mukaan toimintaan kirjan puolesta."
Verkostoituminen Suomessa vaikeaa
Vaikka suomalaiset kirjamessut eivät kilpaile keskenään, Isoniemi ei pidä verkostoitumista ratkaisuna käytännön ongelmiin.
"Verkostoituminen on totaalisen vaikeaa, koska kaikilla osapuolilla on suunnilleen samanlainen rahapula."
Musiikin tuleminen mukaan kirjamessuille ei myöskään häiritse ohjelmajohtajaa.
"Messukeskukset sekä Helsingissä että Turussa ovat niin suuria, että niistä löytyy tilaa musiikillekin. Helsingissä Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuma on tukenut kirjamessujen toimintaa, onhan siinäkin osaksi kyse kulttuurista. Tänä vuonna samanaikaisesti Helsingin kirjamessujen ja Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuman kanssa järjestetään myös musiikkimessut", Tuula Isoniemi kertoo.
Yöttömän yön kirjamessuja vietetään Oulussa seuraavan kerran
13.-14. kesäkuuta.