Maailman kirjallisuuspiirien vuoden kuuma hetki lähestyy. Tänään torstaina kello kaksi iltapäivällä Suomen aikaa Tukholmassa Ruotsin akatemian sihteeri Horace Engdahl kertoo tämänvuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan nimen.
Aavistelut voittajan nimestä vellovat jälleen vuolaina.
Vaikka Ruotsin akatemia vakuuttaa, että ulkokirjalliset syyt eivät vaikuta päätökseen, katsotaan, että kansainvälispoliittinen tilanne kallistaisi sympatioita arabimaailman suuntaan.
Viime hetken veikkailuissa kärkinimeksi on noussut syyrialainen runoilija Ali Ahmed Said eli Adonis. Adoniksen valintaan vaikuttaisi myös se, että palkinto on mennyt viime vuosina prosaisteille. Viimeksi Nobel on annettu runoilijalle vuonna 1996, kun sen sai puolalainen Wislawa Szymborska.
Lisäksi arabikirjailija on saanut palkinnon vain kerran, kun se annettiin egyptiläiselle Naguib Mahfouzille vuonna 1988.
Toisaalta palkintoa ei sitten vuoden 1986 ja Nigerian Wole Soyinkan ole saanut musta afrikkalainen, ja siitäkin on jo kaksikymmentä vuotta, kun Nobel on mennyt Etelä-Amerikkaan.
Paras ratkaisu olisi, jos palkinnon saajaksi löytyisi afrikkalaissukujuurinen eteläamerikkalainen naislyyrikko.
Naiskirjailijoitakin listoilta löytyy. Kanadalaiset Margaret Atwood ja Alice Munro ovat mukana veikkauksissa, samoin englantilainen Doris Lessing. Naisrunoilijoista listoilla vilahtelevat tanskalainen Inger Christensen, uusiseelantilainen Janet Frame ja latvialainen Vizma Belsevica.
Eurooppaan
vai muualle?
Akatemialla on taipumus yllättää. Kun kiinalainen Gao voitti palkinnon, oli hän monen mielestä väärä kiinalainen. Unkarissa jotkut olivat samaa mieltä Imre Kerteszin viimevuotisesta voitosta.
Voi olla, että perulainen Mario Vargas Llosa on Akatemialle liian itsestään selvä valinta. Maanosasta löytyy paljon muitakin mahdollisuuksia kuten brasilialainen Joao Ubaldo Ribeiro.
Yhdysvalloista ovat jälleen kerran esillä nimet Philip Roth, John Ashbery sekä Thomas Pynchon, jonka pääteos Huuto 49 suomennettiin äskettäin.
Luultavasti palkinnon saaja löytyy Euroopan ulkopuolelta, koska kahdeksasta viime palkinnosta vain yksi on mennyt maanosamme ulkopuolelle.
Mikään ei ole varmaa ennen torstai-iltapäivää, sillä vuosina 1986-94 vain yksi eurooppalainen, espanjalainen Camilo José Cela, sai palkinnon.
Eurooppalaisia kestoehdokkaita ovat hollanniksi kirjoittavat belgialainen Hugo Klaus ja hollantilainen Cees Nooteboom. Koska tältä kielialueelta ei kukaan kirjailija ole saanut Nobelia, myös hollantilainen Harry Mulisch on mainittujen joukossa.
Välimeren alueelta vahva ehdokas voisi olla italialainen Antonio Tabucchi.
Naapuriin - vai
Arto Paasilinnalle?
Naapurimaistamme kestoehdokkaana on virolainen Jaan Kross. Venäjän kirjallisuus saanee palkintonsa vasta, kun maan nykykirjallisuus on muutaman vuoden kuluttua löytänyt paremmin uomansa.
Lähempää kuin läheltä Akatemia löytäisi hyvän miehen, jos se valitsisi ruotsalaisen Per Olov Enquistin voittajaksi.
Suomella ei ole voittoon juuri teoreettisiakaan mahdollisuuksia, mutta keskiviikon Aftonbladet kertoi, että kisan musta hevonen voisi olla Arto Paasilinna.
Paasilinnan ehdottaja oli toimittaja Gert Fylking, jolla on tapana huutaa palkinnon julkistamistilaisuudessa aina: "Äntligen!" (Vihdoinkin!) Mies on tätä nykyä ei-toivottu henkilö Akatemiassa, mutta viime vuonnakin hän naamioituneena livahti paikan päälle huutelemaan.