Vastoin odotuksia internet, tv:n ja radion kanavatarjonnan kasvu, dvd:t ja muut uudet välineet eivät ole suistaneet kirjamyyntiä alamäkeen. Kirjalla menee Suomessa hyvin. Siitä kertoo myös Akateemisen kirjakaupan paluu Ouluun.
Kirjakauppojen määrällinen kulta-aika Oulussa osui muutaman vuosikymmenen takaiseen aikaan, jolloin kaupungissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä vähemmän kuin nyt. Moni oululainen muistaa muun muassa Pohjalaisen, Nikan kirjakaupan, Kirjateollisuuden kaupan, Kirjolan sekä Tuiran ja Karjasillan kirjakaupat. Noista vuosista tultiin yritysostojen ja lopetusten jälkeen tilanteeseen, jossa oltiin tähän päivään asti: yli 130 000 asukkaan yliopistokaupungissa kaksi Suomalaisen kirjakauppaa ja pari kolme erikoistunutta pienempää myymälää ei ole paljon.
Akateemisen kirjakaupan paluu pohjoiseen tänään vuosikymmenen poissaolon jälkeen on tervetullut tapahtuma. Oulu tunnetaan erittäin vahvana painetun sanan kaupunkina sekä kirjailijoidensa että lehtiensä ansiosta. Kaupunki ansaitsee myös hyvän kirjakauppatarjonnan, ja sitä tunnetun ketjun läsnäolo kohentaa.
Täyden palvelun kirjakauppoja Ouluun mahtuu useita. Akateemisen johtaja Stig-Björn Nyberg heitti Kalevassa Suomalaiselle haasteen: Akateeminen aikoo Oulun ykköseksi. Sitä asemaa voi tavoitella useallakin tavalla. Toivottavasti kaupat kilpailevat hinnoilla, valikoimalla ja asiakaspalvelun laadulla.
Syitä Akateemisen kirjakaupan paluuseen on varmasti useita. Oulu kasvaa ja alueen ostovoima lisääntyy. Lisäksi vanha kilpailua rajoittava sopimus on nyt purkautunut. Tärkeä taustatekijä on myös se, että kirjalla ylipäätään menee hyvin. Suomessa vuosittain julkaistun tieto- ja kaukokirjallisuuden nimikemäärät kasvavat jatkuvasti.
Kaunokirjallisuutta julkaistiin vuonna 2005 yhteensä 2 000 nimikettä. Siinä oli kasvua vuosituhannen vaihteesta 400:n verran. Kovassa vedossa on myös tietokirjallisuus. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000-2005 tietokirjanimikkeiden määrä kasvoi viidenneksellä. Vuonna 2005 Suomessa julkaistiin 9 600 tietokirjaa. Lukua kasvattaa se, että tietokirjoja julkaisevat kustannusyhtiöiden ohella muun muassa yliopistot, tutkimuslaitokset ja järjestöt. Kasvu kertoo, ettei kirjalla ole hädän päivää.
Kirjan vahvaa asemaa voi pitää hienoisena yllätyksenä aikana, jolloin informaatiokanavien määrä koko ajan kasvaa ja nuorten lukemisen sanotaan hiipuvan. Internetin olisi voinut olettaa tekevän loven erityisesti tietokirjojen myyntiin, dvd-levyjen ja kasvavan tv-kanavatarjonnan taas kaunokirjallisuuden kysyntään. Näin ei ole käynyt. Ainostaan suurteosten, kuten tietosanakirjojen, myynti on kärsinyt nettitiedon suunnattoman tarjonnan paineessa.
Syitä kirjan elinvoimaisuuteen on useita. Kirja päihittää yhä käyttömukavuudessa monessa suhteessa sähköisen välineet. Kirjaan on pakattu "rauta" ja "softa" eli väline ja sisältö ilman yhteensopivuusongelmia, kaatumisia tai virran tarvetta. Kasvanut elokuva- ja televisiotarjonta tukevat kaunokirjallisuuden kysyntää. Moni haluaa lukea kirjan nähtyään siitä tehdyn elokuvan.
Yksi menestyksen salaisuus liittyy tunnetekijöihin. Kirjalla on esineenä myönteinen arvolataus. Piirre on kehittynyt kirjoihin vuosisatojen kuluessa, eikä se heti kohta haihdu pois.