Oulu Ekaluokkalaiset käyvät harjoituksissaan uudenlaisten kirjainten ja numeroiden kimppuun. Tyyppikirjainuudistus on osa uutta opetussuunnitelmaa.
"Suomessa on nyt erikoinen tilanne, sillä mikään normi ei sido koulua tietynlaisiin kirjaimiin. Puutuimme asiaan opetussuunnitelman yhteydessä, koska se on ainut keino, millä opetushallitus voi antaa normeja", opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta kertoo.
Oulussa uusia kirjaimia aletaan harjoitella Lintulammen koulun Mäntylän yksikössä sekä Myllyojan, Oulunlahden, Korvensuoran ja Sanginsuun ala-asteilla. Koulut ovat valinneet itse, ovatko tulleet mukaan. Uudistus koskee myös esiopetusta.
Uusia kirjaimia aletaan harjoitella viimeistään vuonna 2004, muu osa opetussuunnitelmaa otetaan käyttöön vuotta aikaisemmin.
"Täytyy uusia kaikki materiaali, missä on kirjoitettu käsialalla. Siksi kustantajille annettiin aikaa kirjojen uusimiseen. Uudet kirjaimet ovat olleet kuitenkin myyntivaltti, ja kustantajat ovat tulleet nopeasti mukaan. Esimerkiksi aapiset olivat jo viime vuonna kirjoitettu uusilla kirjaimilla", Sinko kertoo. Vihkojenkin viivastot uusitaan, sillä kirjainten korkeudet muuttuvat.
Pilkutkin viilataan
Kirjaimet otettiin kokeilukäyttöön jo syksyllä 2001, ja vain yksittäisiä valituksia uudistusten tiheydestä on tullut. Viimeksi käsialaa vaihdettiin 1980-luvun puolivälissä.
"1950-70-luvuilla opeteltiin Kalervon kalligrafiaa, joiden alkukirjaimissa oli hienot koukerot. Sitä ennen käytössä ollutta käsialaa voi nähdä isoäitien kirjeissä, se oli vielä koukeroisempaa. 1980-luvun tyyppikirjaimet suunnitteli Toivo Heiskanen, joka on ollut mukana tekemässä nykyisiäkin", Sinko muistelee.
Uusia kirjaimia laadittiin pohjoismaisella yhteistyöllä kuusi vuotta. Sillä pyrittiin paikkaamaan nyt käytössä olevan Heiskasen kalligrafian puutteita. Esimerkiksi pienet s- ja r-kirjoituskirjaimet ovat olleet ongelmallisia, koska ne ovat muuttuneet monilla oppilailla keskenään samannäköisiksi.
Kalligrafi Liisa Uusitalo laati uudet kirjoitusmerkit välimerkkejä myöten. Uudistuksen vastusta herättävin kohta lienee käsin kirjoitetun numeron 7 poikkiviivan katoaminen. Poikkiviivattoman mallin on pelätty sekaantuvan litran lyhenteeseen tai numeroon 1.
"Koko läntinen maailma kuitenkin käyttää poikkiviivaton seitsemää, painokirjaimista viiva on kadonnut jo aikaa sitten", Sinko selittää. Pientä loppuviilausta tehdään vielä esimerkiksi kirjainten sidosten kohdalla.
Kirjaimet tulevat käyttöön vasta uusille ikäluokille, eli vanhempien oppilaiden kirjoitustyyliä ei ryhdytä muuttamaan. Opettajien täytyy kuitenkin oppia uusi tyyli. Kuntiin tehdään päivän kestäviä pistokoulutuksia. Lisäksi verkkoon julkaistaan animaatio, joka näyttää, miten kirjaimet kirjoitetaan oikeaoppisesti.
Käsialoissa ongelmia
Keskeisenä motiivina uudistuksessa on ollut lasten ja nuorten käsialan huono luettavuus ja motoriset ongelmat. Molemmat pulmat on huomattu sekä kuudennella että yhdeksännellä luokalla tehdyissä äidinkielen opetuksen arvioinneissa.
"Erityisesti pojilla on vaikeuksia kirjoittaa selkeästi. Oma käsiala kehittyy tyyppikirjoituksen pohjalta, mutta se ei ole mikään hokkuspokkustemppu. Monet nuoret opettajat luulevat, että siistiin käsialaan on olemassa oikotie, mutta käsiala vaatii harjoitusta, myös vieraskieliset kirjaimet pitäisi muistaa. Jokaisella on oikeus kauniiseen käsialaan. 1960-luvulla meillä oli kuvaamataidossa oma käsialatunti, ei ihme, että käsialat olivat kauniimpia", Sinko sanoo.