Marraskuussa 1991 Suomi muuttui yhdessä yössä. Markka devalvoitiin. Syntyi suurtyöttömyys.
Nykyhetken ja tuon synkän syksyn erottaa toisistaan neljätoista vuotta. Nyt suomalainen kirjallisuus palaa lama-ajan tunnelmiin: poikkeuksellisen moni syksyn uusista kirjoista sivuaa laman syitä ja siitä seurannutta yhteiskunnan murrosta.
"Proosan preesens on viisitoista vuotta", muotoilee Arto Salminen, yksi aiheeseen tarttuneista syksyn kirjailijoista. Aika on suunnilleen sama, joka kului esimerkiksi jatkosodan syttymisen ja Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen välillä.
"Mielen preesens on saman verran", lisää Nina Honkanen, joka on kirjoittanut romaanin takausvelallisen arjesta omiin kokemuksiinsa nojaten.
Myös Hannu Raittila palaa laman alun tunnelmiin romaanissaan Pamisoksen purkaus. Kansilehdessä kirjaa luonnehditaan suureksi lamaromaaniksi. Historia muuttuu kirjallisuudeksi hitaasti.
Luokkayhteiskunta
on syntynyt
Arto Salmisen mukaan lama on jättänyt lähtemättömät jälkensä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi säätykierto ei ole nykyisessä Suomessa mahdollista: työttömyys on muuttunut perinnölliseksi, ja samalla periytyy moni muukin ongelma. Suomesta on tullut luokkayhteiskunta.
"Meillä on presidenttinä yksinhuoltajan tytär, joka on kouluttautunut juristiksi. Nykyisin tämmöinen sosiaalinen nousu ei ole mahdollista", Salminen korostaa.
Nina Honkasen mukaan laman todellisia seurauksia ei haluta nähdä vieläkään.
"Yksi velallinen sanoi minulle, että laman sijaan voitaisiin ihan hyvin puhua kansanmurhasta: noin 14 000 ihmistä kuoli laman seurauksena, joko oman käden tai sairastumisien kautta."
Suomi ei ole jakautunut vain kahteen kastiin, vaan luokkia on monia. Uutena mukaan on tullut työtätekevä köyhälistö eli ihmiset, jotka tekevät työtä, kenties useampaakin, mutta eivät silti tienaa tarpeeksi pystyäkseen elättämään perheensä.
"Suomi ei jakaudu vain a- ja b-luokan kansalaisiin, vaan b-luokka jakautuu vielä lukemattomiin alaluokkiin sen mukaan, kuinka lähellä selviytymisen alarajaa mikäkin perhe sinnittelee", Salminen sanoo.
Medioituminen
syntyy epätoivosta
Yksi laman seurauksista oli yhteiskunnan nopea medioituminen. Salmisen romaani Kalavale ruotii laman jälkiä mediamaailman näkökulmasta. Romaanin päähenkikö haluaa tehdä tosi-tv-formaatin toisen polven työttömistä. Raittilan romaanissa luodaan ja rikotaan mielikuvatodellisuutta median avulla.
"Laman jälkeen kaikki on ollut kaupan. Epätoivoiset ihmiset ovat valmiita tarttumaan mihin tahansa mahdollisuuteen, myös tosi-tv-ohjelmiin. Media myy unelmia", Arto Salminen sanoo.
Lisäksi myös karnevalisoituminen leimaa yhteiskuntaa: sanat ovat menettäneet merkityksensä. Salmisen romaanissa tosi-tv-ohjelman nimeksi tulee Auschwitz.
"Tämä edustaa tyypillisimmillään nykyistä uuskielenkäyttöä. Kun kaikki puetaan saravuomaiseen ilmaisuun, ei mikään enää tarkoita mitään. Sopivalla kielenkäytöllä voidaan valehdella ruma kauniiksi."
Salmiselle lama-aihe ei ole uusi. Hän kuvaa kaikissa romaaneissaan tavallisen lähiö-Suomen ahdinkoa ja sitä kansanluokkaa, joka yrittää joten kuten selviytyä arjessaan eteenpäin.
"Mielikuvitusta en ole käyttänyt yhdenkään kirjani kirjoittamisessa."
Materiaali löytyy läheltä, suomalaisesta todellisuudesta, esimerkiksi iltapäivälehtien yksipalstaisista uutisista. Todellisuus antaa kirjailijalle raadollisimmatkin aiheet valmiina. Sellaiseksi on muuttunut nykyinen Suomi.
Suomen suurin kirja-alan messutapahtuma Helsingin kirjamessut alkaa torstaina 27.10.
