Kirjailijaksi ei nykyään vain tulla ja ryhdytä vaan myös opiskellaan, kertoo tuore väitöstutkimus.
Moni nuoren polven kirjailija on hakenut oppia kirjoittajakursseilta ja yliopistollisestakin kirjoittamisen opetuksesta. Tuloksena on teknisesti entistä valmiimpia esikoistekstejä, mutta ei välttämättä entistä parempaa sisältöä.
Sofi Oksanen kuuluu niihin, jotka ovat julkisestikin kiitelleet kirjoittamisen opiskeluryhmiä. Osa kirjailijoista taas on sitä mieltä, että kirjoittamisen opetuksesta on lähinnä haittaa.
Ensimmäisiä suomenkielisten kirjoittajien ja kirjailijoiden opastajia olivat Elisabeth Järnefelt ja Minna Canth, joiden kodeissa nuoret kirjailijat kokoontuivat. Näissä kirjallisuuspiireissä liikkui muiden muassa Juhani Aho.
Suunnilleen 1950—60-luvuilta lähtien Suomessa on ollut kirjoittamiseen ohjaavia kursseja kansalais- ja kansanopistoissa. Yliopistossa kirjoittamista on voinut opiskella parikymmentä vuotta.
Nora Ekströmin väitöskirja Kirjoittamisen opettajan kertomus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ylihuomenna.