Raahe Kirjastoilla on yhä vähemmän rahaa käytettävään kirjojen ja muun uuden aineiston hankintaan. Oulun läänissä kirjastojen kirjahankinnat ovat supistuneet vuoden 1990 tilanteesta 28 prosenttia ja muun aineiston hankinta 24 prosenttia.
"Kirjastopalvelujen rakennemuutos on tapahtunut nimenomaan sisällön kustannuksella. Asiakkaat tuntevat sen jonoina, eli jonkun uuden kirjan lainaa voi joutua jonottamaan pitkiäkin aikoja", sanoo kirjastotoimesta vastaa koulutoimentarkastaja Ulla Kukko Oulun lääninhallituksesta.
Pohjois-Pohjanmaalla kirjastot käyttävät vuosittain aineistohankintoihin keskimäärin 18 prosenttia ja Kainuussa 17 prosenttia kirjaston kokonaismenoista.
Hankintamäärärahoista keskimäärin kolmannes menee muun aineiston ja loput uusien kirjojen ostamiseen.
Olennaiset uutuudet pyritään hankkimaan
Kuntien kesken vaihteluvälit ovat kuitenkin suuret. Ulla Kukko mainitsee esimerkkeinä Hailuodon ja Pyhäjärven, joista Hailuoto käyttää aineistohankintoihin 26 prosenttia, mutta Pyhäjärvi vain 12 prosenttia kirjastotoimen kokonaismenoista.
"Ristiriita on nimenomaan tarpeen ja sen, mitä kunnan päättäjät pystyvät tarjoamaan, välillä", Kukko toteaa.
Oulun lääninhallituksen näkökulmasta huolestuttavaa on, kun hankinnan niukkuus ja kokoelmien määrällinen suhde osoittaa aineiston vanhenemista ja sitä kautta käyttäjien valintamahdollisuuden heikkenemistä.
Raahessa kirjastotoimen aineistohankintoihin on tänä vuonna budjetoitu 135 000 euroa. Summa on 5 000 euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kirjastotoimenjohtaja Timo Töyräs huomauttaa tietokanta-aineiston lisenssimaksujen menevän eri momentilta, joten kaikkiaan uuden aineiston hankintaan käytetään tänä vuonna noin 150 000 euroa.
"Siitä huolimatta Raahessa on jääty jälkeen moniin muihin kuntiin verrattuna. Jos meillä olisi käytettävissä vuosittain kaikki aineistolajit mukaan lukien noin 200 000 euroa hankintoihin, pysyisimme ajan tasalla. Se olisi tämän kokoisessa kaupungissa hyvä taso", Töyräs pohtii.
Aineistohankintoihin käytettävä rahamäärä on ainoa liikkuva osa kirjaston talousarviossa. Henkilöstö, tilat ja atk-varustus ovat kiinteitä kustannuksia, joista on vaikeampi karsia.
Töyrään mielestä aineistohankinnoista säästäminen on kuitenkin kohtalokasta. Samaa mieltä on Ulla Kukko, jonka mukaan vitkastelu uuden sisällön hankkimisessa saattaa synnyttää kirjastoihin jopa kulttuurillisia aukkoja.
"Raahessa on nyt koetettu hyvin tarkkaan seurata, että ainakin olennainen uusi materiaali tulisi hankittua. Kokoelmaa on pystyttävä uusimaan, koska tämähän ei ole museo", Timo Töyräs toteaa.