Helsinki Osuustoiminnan suurnainen, naisasian edistäjä, sosiaalipoliitikko ja pienviljelijäemäntä. Pitkän elämän elänyt talousneuvos Hedvig Gebhard oli varsinainen monivaikuttaja. Lukuisissa tehtävissä sukkuloidessaan hän pyrki yhteistyöhön ja sillanrakennukseen. Gebhardin polveileva toiminta selviää tuoreesta elämäkerrasta.
Anna-Liisa Sysiharjun ja Riitta Mäkisen kirjassa Gebhardin toiminta luodataan lapsuudesta viimeisiin hetkiin. Vuosina 1867-1961 elänyt Gebhard ehti Mäkisen mukaan osallistua Suomen vaiheisiin aina aatteellisesta noususta atomiajan kynnykselle.
Mäkisen mielestä aika elämäkerran julkaisemiseen oli otollinen juuri nyt, koska osuustoiminta elää vahvaa nousukautta varsinkin pienyrityksissä.
Gebhard edisti osuustoimintaa läpi elämänsä, ja miehensä Hannes Gebhardin kanssa hän julkaisi jo vuonna 1898 kirjan Maanviljelijän yhteistoiminnasta ulkomailla. Hedvig Gebhard kannusti naisia perustamaan etenkin munaosuuskuntia ja hakeutumaan osuuskauppojen jäseniksi.
Ensimmäiseen eduskuntaan yhdessä miehensä kanssa astunut Gebhard edisti monin tavoin naisten asemaa. Gebhard oli esimerkiksi Naisasialiitto Unionin perustajia ja johti monta vuotta Suomalaista Naisasialiittoa.
Mäkisen mukaan Gebhard ei koskaan sanonut suoraan, kuinka naisen pitäisi eri tilanteissa toimia, vaan hän pohjusti näkökantojaan laajasti.
- Tällaista pohdiskelevaa otetta soisi myös nykyiseen keskusteluun, sanoi Mäkinen kirjan julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.
Kirjassa yksityinen ja julkinen elämä kulkevat rinnakkain, sillä tekstiä värittävät Sysiharjun henkilökohtaiset muistot. Sysiharju oli Gebhardien pojantytär ja kasvattilapsi.
Riitta Mäkinen ja Anna-Liisa Sysiharju: Eteenpäin ja ylöspäin, Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta, Otava 2006.