Oulun yliopiston tutkimusaluksen Uunon käyttö Kitkajärven tutkimuksessa on jäänyt tänä kesänä suunniteltua vähäisemmäksi.
Erikoistutkija Riku Paavola yliopiston Kuusamossa olevalta Oulangan tutkimusasemalta kertoo, että pulmana on ollut se, ettei yliopistolla ole paikkakunnalla henkilöä, jolla olisi oikeus kuljettaa kymmenmetristä rautapaattia.
Ainoa pätevä kippari, yliopiston erikoislaboratoriomestari Pertti Vuolteenaho, työskentelee pääosin Oulussa, eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta saapua Kitkalle aina, kun tarvetta olisi ollut.
"Asiaan on tarkoitus saada parannusta ensi sulavesikaudeksi. Käytännössä kyse olisi siitä, että tutkimusalukselle koulutetaan muitakin kippareita", Paavola sanoo.
Näytteenottolaittein varustetun Uunon käyttöä on vähentänyt Paavolan mukaan sekin, että tänä kesänä tutkimusasemalla ei ole ollut juurikaan sellaisia aktiviteetteja, joissa isoa alusta olisi voitu hyödyntää. "Tutkimus on nyt painottunut Kitkajärveen laskeviin puroihin sekä mataliin rantavesiin", hän toteaa.
Syyskuun lopussa Uuno lähtee taas tositoimiin, sillä tutkimusaseman suunnitelmissa on ryhtyä selvittämään, kuinka laajalle haitallinen tulokaslaji, vesirutto, on Kitkalla levinnyt.
Uunon ohella kartoituksessa käytetään moottoriveneitä, sillä Alakitkan puolelle aluksella ei toistaiseksi päästä: Yli- ja Alakitkan erottavan kapean salmen yllä oleva silta on sen antenneille liian matalalla.
Vaikka Uunoa ei ole voitu hyödyntää Kitkajärven tutkimuksessa tänä kesänä paljonkaan, järven tilasta on kerätty tietoa viime keväänä perustetulle suojeluyhdistys Kitkan Viisaille muuten.
"Yleisöltä on saatu sähköpostitse sinilevä- ja muita havaintoja, mutta havaintojen määrä ei ole riittävä, jotta niiden perusteella voisi alkaa tässä vaiheessa muodostamaan kokonaiskuvaa järven tilasta", Paavola sanoo.
Uuno on ollut kesän aikana näkyvimmin esillä kulttuurisoudussa, jonka yhdistys järjesti heinäkuun alussa edesmenneen kirjailija Reino Rinteen ja muiden Kitkan vesistön suojelijoiden kunniaksi.