Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ottanut kaikki keinot käyttöönsä saadakseen talouspoliittisen viestinsä perille suomalaisille ja lievittääkseen tulehtunutta tilannetta työmarkkinoilla.
Sipilä piti keskiviikkoiltana harvinaisen tv-puheen, jossa hän selvitti suoraan kansalle Suomen talouden vaikeaa jamaa sekä mahdollisuuksia kohentaa kilpailukykyä. Kuten Sipilä totesi, kansainvälinen talous on kasvanut viime vuodet, mutta Suomi ei ole päässyt kyytiin mukaan.
Sipilä toimii vastuullisen pääministerin tavoin, kun hän vetoaa mielenilmauspäivän alla työmarkkinaosapuoliin ja yritysjohtajiin. Talouden ongelmat ovat todellisia ja rakenteellisia; niitä ei ratkaista ilman kipeitä päätöksiä.
Sipilä pyysi puheessaan, että työmarkkinat vielä etsisivät hankaliksi koettujen keinojen tilalle muita ratkaisuja. Hallitus ei aio tinkiä tavoitteestaan, mutta kiristyspaketin yksityiskohdat eivät ole arvovaltakysymyksiä. Tämä on hyvä kansalaisten tietää.
Siksi työntekijä- ja työnantajajärjestöillä on edelleen aito mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseen. Akava ja STTK ovat jo lähteneet liikkeelle.
Sipilän tv-puhe osui sopivasti yhteen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Suomea koskevan talousraportin ja perjantaiksi suunniteltujen mielenilmausten kanssa.
Valtuuskunnan takkiin tuntuu tarttuneen Sipilän hallituksen kiristyspaketista tuttuja toimenpiteitä.
IMF esittää muun muassa yleissitovien työehtosopimusten uudistamista, kauppojen aukiolon vapauttamista, työttömyyskorvausten leikkaamista ja sote-uudistusta. Hallitus on pannut monia toimenpiteitä jo liikkeelle.
Toisaalta IMF varoittaa, ettei rankkoja sopeutustoimia pidä tehdä liian hätiköidysti, sillä Suomen talouden perusongelmat liittyvät rakenteiden uudistamiseen pitemmällä aikavälillä. Suomi tarvitsee kasvun edellytyksiä selvitäkseen. Kovat leikkaukset eivät yksistään auta.
IMF:n mukaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuja ei kannata korottaa tässä vaiheessa kuten hallitus on suunnitellut, vaan vasta työttömyyden hellittäessä. Työllistämistoimiin olisi leikkausten sijasta lisättävä rahallista panostusta ja pidettävä ihmiset työmarkkinoilla.
Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ei pitäisi IMF:n mukaan leikata, sillä ne ovat panostus tulevaisuuteen. Uudet keksinnöt ovat ennenkin tuottaneet Suomelle talouskasvua.
Valtuuskuntaa johtanut David Hofman ihmetteli julkistamistilaisuudessa, mitä suomalaisten yksituumaisuudelle on tapahtumassa.
Hofmanin mukaan hallitus, työmarkkinajärjestöt ja kansa ovat aiemmin osanneet yhdistää voimansa vaikeina aikoina, jolloin haasteista on selvitty. Perjantain mielenilmaus perjantaina ei tue tätä linjaa.
Hofman on oikeassa. Hallituksen ja työmarkkinakentän ei kannata asettautua napit vastakkain, vaan etsiä käytännön ratkaisuja. Samaan voimien yhdistämistä halusi Sipilä puheessaan.
Pääkirjoitus