Oulu Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista suomalaismiehistä joka neljäs ja naisista 40 prosenttia on potenut niskakipua viimeisen kuukauden aikana. Niskavaivat ovat lisääntyneet etenkin iäkkäillä naisilla. Tutkimusten mukaan 3-4 prosenttia terveyskeskuslääkäreissä käynneistä johtuu niskaoireista. Yleisin on lihasjännitystyyppinen kipu.
Lääkäriseura Duodecimin julkaisemien hoito-ohjeiden mukaan työpaikoilla olisi otettava niskakipujen ehkäisy huomioon työasentojen valinnassa. Sairauslomasta on harvoin apua. Kuntoutumisessa auttaa enemmän aktiivinen päivittäisten rutiinien jatkaminen.
Niskaa kuormittaa esimerkiksi näyttöpäätteellä työskentely, kun istutaan niska etukumarassa ja kädet koholla, sekä pitkät istumisrupeamat ja toistuvat vartalon kiertyneet ja kumarat asennot. Riskiä lisäävät myös stressi, työpaine ja huono työtyytyväisyys sekä tupakointi ja liikalihavuus.
Kaularanka on altis myös tapaturmille. Esimerkiksi peräänajokolarissa syntynyt retkahdusvamma voi aiheuttaa pitkittynyttä niskakipua.
Vuonna 1998 vakuutusyhtiöille ilmoitettiin Suomessa 22 000 ajoneuvokolaria, joissa syntyi 508 niskan retkahdusvammaa. Auton niskatuki pitäisi säätää mahdollisimman lähelle takaraivoa ja riittävän korkealle, jotta se suojaa kaularankaa.
Niskakipuihin on perinteisesti käytetty monenlaisia hoitoja, joiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä tai näyttö on vähäistä. Esimerkiksi iholle siveltävien kipulääkkeiden ja paikallispuudutteiden ja hieronnan tehosta ei ole näyttöä, mutta silti moni tuntee saavansa niistä lievitystä. Kortisoniruiskeet ovat tehottomia kroonisen niskakivun hoidossa.
Fysikaalinen hoito
auttaa harvoin
Aktiivinen hoito tuottaa yleensä paremman tuloksen kuin lepo. Kivuista huolimatta kannattaa pyrkiä jatkamaan normaalia päivittäistä elämää.
Jos sairausloma on tarpeen, 1-3 päivää yleensä riittää.
Niskakipupotilas tarvitsee harvoin yli viikon pituista sairauslomaa.
Yli kolme kuukautta jatkuneissa niskakivuissa on hyötyä lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä lisäävästä liikehoidosta.
Jos kipu säteilee käsivarteen tai aiheuttaa puutumista, tarvitaan tiheämpää seurantaa kuin paikallisessa niskakivussa.
Myös retkahdusvammoissa on usein enemmän hyötyä päivittäisten toimien jatkamisesta kuin levosta tai tukikaulurista tai toistuvista fysikaalisista hoidoista.
Kolarivammat on kuitenkin ensiksi tutkittava.
Akuuttien niskakipujen hoidoksi suositellaan mieluummin parasetamolia kuin tulehduskipulääkkeitä, jotka voivat ärsyttää mahaa.
Hoitosuosituksen on laatinut Suomen fysiatriyhdistyksen asettama toimikunta yhdessä Duodecim-seuran kanssa.