Kioton tilalle laa­jem­pi pohja

Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden puheenjohtajana nyt toimiva Kanada on laatinut suuntaviivat Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa varten. Uutta sopimusta pohjustetaan parhaillaan kulissientakaisissa keskusteluissa.

Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden puheenjohtajana nyt toimiva Kanada on laatinut suuntaviivat Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa varten. Uutta sopimusta pohjustetaan parhaillaan kulissientakaisissa keskusteluissa. Kioton sopimuksen voimassaoloaika päättyy vuonna 2012, ja muun muassa amerikkalaisten ja kiinalaisten vastustuksen vuoksi on ilmeistä, että uuden järjestelyn on oltava periaatteeltaan aivan toisenlainen.

Prosessin halutaan lähtevän liikkeelle marras-joulukuun vaihteessa Montrealissa, jossa ovat koolla sekä Kiotossa mukana olevat että sen ulkopuoliset maat. Tämä edellyttää, että myös Yhdysvallat lähtee jo nyt jollain tavalla mukaan.

"Jos odotamme uusia Yhdysvaltain presidentinvaaleja ennen kuin teemme mitään, se ei ole hyvä. Se ei sovi meille, se vie liikaa aikaa. Täytyy yrittää jotain jo nyt", Kanadan ympäristöministeri Stephane Dion sanoi tavatessaan Ottawassa Kalevan ja eräiden muiden eurooppalaisten tiedotusvälineiden edustajia.

"Avain on keskinäinen kunnioitus. Syyttelyn aika on ohi", sanoo Dion, jonka tehtävänä on seuraavan vuoden aikana saada Kioton sopimusta seuraava kansainvälinen järjestely ensin liikkeelle ja sitten urilleen.



Osanotto valtioita laajemmaksi


Yksi osa Kanadan hahmotelmaa on muidenkin kuin valtioiden sitouttaminen mukaan. Tämä voisi tarkoittaa niin osavaltioita, kaupunkeja kuin yrityksiä.

Esimerkiksi Kalifornia on ilmastoasioissa varsin edistyksellinen, ja kanadalaiset ovat tavanneet kuvernööri Arnold Schwarzeneggerin, mutta mihinkään Kioto-sitoumuksiin ei Kalifornia voi tulla mukaan. Dionin mukaan Australiassa kaikki kuusi osavaltiota olisivat olleet halukkaita sitoutumaan Kiotoon, mutta valtiona Australia jättäytyi siitä pois.

"Varomme kuitenkin tarkoin loukkaamasta kansallista suvereniteettia", Dion korostaa.

Kanada on itse täysillä toteuttamassa omia Kioton sopimuksen mukaisia päästöjen vähennystavoitteitaan, mutta jatkon malliksi Dion ei tätä kelpuuta.

"Kansalliset tavoitteet Kioton tapaan eivät ole hyviä. Asiassa ei voi toimia niin, että jos joku hylkää ne, keskustelu loppuu siihen", hän sanoo.

Sinänsä hän uskoo, että Kanadalla on Kioton velvoitteiden ansiosta vuonna 2012 paljon nykyistä tehokkaampi yhteiskunta ja talous. Maa tutkii esimerkiksi hiilivoimaloita, joiden päästöt ilmakehään olisivat hyvin pienet. Hiilidioksidi johdettaisiin putkistoissa maahan, öljykenttien tai hiilikerrostumien alle.

Dion on puheenjohtajana Montrealin ilmastokokouksessa marraskuun lopussa ja jatkaa siitä vuoden Kiotoon liittyvän sopimusmekanismin vetäjänä.

"Montrealista ei tule ratkaisuja mutta se on uuden prosessin alku", hän uskoo. "Kanadalla on velvollisuus yrittää jotain, ja muilla on odotuksia siitä".



Vähennyksiä ja teknologiaa


Tulevaisuuden suuntaviivoiksi hän kaavailee kuutta elementtiä.

Ensinnäkin päästöjä on kyettävä olennaisesti vähentämään, yli puoleen nykyisestä tasosta. Toimien on oltava ennen muuta tehokkaita ja kattavia.

Toiseksi on otettava huomioon tavoitteet elintason parantamisesta. Kolmanneksi tarvitaan laajaa osanottoa, jossa paino on toiminnassa: tavoitteet voivat olla yhteisiä, toteutus erilaista. Jokaisen maan on tunnettava itsensä tervetulleeksi.

Lisäksi tarvitaan maailmanlaajuista päästökauppaa ja uuden puhtaamman teknologian täyttä soveltamista. On myös pystyttävä sopimaan, kuinka yhteisesti sopeudutaan väistämättä edessä olevaan muutokseen.

"Kioton vähennysvelvoitteet koskevat vuonna 2012 vain 25 prosenttia kaikista päästöistä. Meillä on paras olla erittäin hyvät suhteet niiden maiden kanssa, jotka vastaavat lopuista 75 prosentista", ministeri Dion summaa.

Syyskuussa kanadalaiset järjestivät epävirallisen 38 maan ympäristöministerien tapaamisen. Suomi ei ollut tuossa joukossa mukana. Tapaamisen pohjaksi laadittu keskustelupaperi on käytännössä runko sille, millainen seuraava ilmastosopimus voisi olla. Tiukkoja kansallisia tavoitteita siinä ei ole olla monen maan vastustuksen vuoksi.

Lisäksi minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen ratifiointi Yhdysvalloissa on hyvin työlästä, maan lainsäädännöstä johtuen.

Tehokkain tapa olisi saada asioita läpi Yhdysvaltain kansalliseen lainsäädäntöön ilman että kyseessä olisi mikään kansainvälisen sopimuksen ratifiointi.



Edessä laajin ilmastokokous


Montrealin kokoukseen odotetaan noin 10 000 osanottajaa, järjestöt mukaan lukien. Siitä on tulossa kaikkien aikojen laajin ilmastokokous. Kokoa selittää, että kyseessä on laajempi kuin vain Kioton allekirjoittajamaita koskeva pohja. YK:n ilmastokonventiossa ovat mukana käytännössä kaikki maat.

Osa Montrealin asioista liittyy suoraan Kioton sopimuksen voimaantuloon ja siitä seuraaviin kysymyksiin, mutta esillä on myös sopeutuminen edessä olevaan muutokseen. Kokouksen tunnuksena on jääkarhu, muistutuksena arktisen alueen lämpenemisen vuoksi uhattuna olevasta pohjoisesta luonnosta.

"Tavoitteena on saada Montrealista aikaan prosessi, joka olisi Kiotoa suurempi ja kattavampi", ministeri Dion sanoo.

Ilmoita asiavirheestä