Aikooko Euroopan unioni toimia veturina taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan myös vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kioton sopimus päättyy?
"Euroopan unioni haluaa säilyttää johtajuutensa", vakuutti ympäristöasioista vastaava komissaari Stavros Dimas lehdistötilaisuudessa keskiviikkona. Dimas sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että eurooppalaiset pystyvät noudattamaan vuonna 1996 antamaansa sitoumusta rajoittaa lämpötilan nousun maailmassa niin, että se nousee enintään kahta celsiusastetta korkeammaksi kuin se oli ennen teollistumisen alkua, eli 1800-luvulla. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,6 astetta, Euroopassa nousu on 0,9 astetta.
Greenpeace ja europarlamentin vihreät moittivat kuitenkin komissiota siitä, että se on jättänyt käyttämättä tilaisuuden tuon veturin roolin säilyttämiseen, koska se ei ole tarjoutunut asettamaan tarkkoja numeroin määriteltyjä tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoden 2012 jälkeen.
Itse asiassa José Manuel Durao Barroson johtaman kollegion hyväksymässä viestissä ehdotetaan pelkästään, että kahdenvälisten sopimusten avulla kartoitettaisiin ne toimenpiteet, joihin "unionin tärkeimmät kumppanit" ovat valmiita ryhtymään.
"Tavoitteet, joita unioni voi itselleen asettaa, riippuvat muiden päästöjen tuottajien saavuttamasta tasosta ja osallistumistavasta." Tämä on saanut ympäristönsuojelijat toteamaan, että "Euroopan unioni antaa muiden sanella oman käyttäytymisensä"
Yhdysvallat
saatava mukaan
Valtionpäämiehet ja hallitusten johtajat keskustelevat komission esityksestä kevään huippukokouksessaan.
"Kysymys on strategiasta", selitti Dimas. "Suhtaudumme myönteisesti sitoviin lukumääräisiin tavoitteisiin, mutta olisi ennenaikaista määritellä niitä tässä vaiheessa, sillä silloin voisimme säikäyttää muut maat".
"Meidän on ensin yritettävä saada päämääriemme tueksi ne maat, jotka eivät ole mukana Kioton sopimuksessa, kuten Yhdysvallat ja Kiina", Stavros Dimas totesi.
Yhdysvallat torjui lopullisesti Kioton pöytäkirjan vuonna 2001, mikä vaaransi koko tämän YK:n ohjauksessa laaditun kansainvälisen sopimuksen, kunnes Venäjä allekirjoitti sopimuksen 5. marraskuuta 2004.
Sopimus voimaan 16. helmikuuta
Kioton sopimus astuu voimaan 16. helmikuuta. Se velvoittaa teollisuusmaat supistamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana 5,2 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Euroopan unioni (ainakin ne 15 valtiota, jotka kuuluivat unioniin ennen sen laajenemista 25-jäseniseksi toukokuussa 2004), joutuu supistamaan omia päästöjään kahdeksalla prosentilla. Tähän valmistautuakseen unioni on luonut päästökauppajärjestelmän, joka tuli voimaan 1. tammikuuta.
Viimeisin YK:n ympäristökokous Buenos Airesissa joulukuussa 2004 ei avannut mitään näkymiä vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, jälleen Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi. Suunnitelmissa on ainoastaan yksi seminaari, joka on määrä pitää Bonnissa toukokuussa 2005.
Stavros Dimas oli kuitenkin optimistinen: "Keskustelemme ilmastokysymyksistä Yhdysvaltain presidentin kanssa, kun hän saapuu Brysseliin 22. helmikuuta."