Yksityiset kioskikauppiaat kokevat jääneensä tukkukaupan puristuksiin varsinkin Pohjois-Suomessa. "Isot tukkukauppiaat ovat supistaneet tavaravalikoimaan. Tuotteet myös hinnoitellaan Helsingissä niin, ettei niissä ole neuvotteluvaraa paikallisesti", kertoo Kioskiliiton oululainen puheenjohtaja Anna-Liisa Kemi.
Esimerkiksi Keskon tytäryhtiötukku Kespro on supistanut keksi- ja lastenruokavalikoimiaan sekä luopunut tunnetun eurooppalaisen makeisvalmistajan Haribon karamellien jakelusta.
Monia ennen vakituisesti vain Keskon tukussa asioineita pohjoisen kioskiyrittäjiä muutokset ovat alkaneet kismittää niin, että he ovat siirtyneet Wihurin Metron asiakkaiksi, Anna-Liisa Kemi tietää.
Hinnoittelupolitiikasta hän ottaa esimerkiksi tuorekurkun. Kun edellisviikolla kurkkua sai 50 sentin kilohintaan, seuraavalla viikolla siitä piti pulittaa jo 4,20 euroa kilolta. Kemin pyörittämässä Troija Kebabissa kurkkua silputaan tsatsikiin noin 15 kiloa viikossa, joten tärkeän raaka-aineen moninkertainen ja äkkiarvaamaton hinnannousu ei naurata, liikkeenhoitaja myöntää.
Kemin mukaan monet tuotteet saisi huomattavasti huokeammin muualta kuin tukkukaupasta. Käytännössä kioskikauppiaan on kuitenkin pakko turvautua tukkuun jo yksin siksi, ettei kioskeilla ole juuri varaa pitää omia varastoja - niitä varastoneliöitäkään ei nurkista liiemmin löydy.
Pohjois-Suomen kioskikauppiaiden arkea kurjistaa osaltaan se, ettei tukkukaupalle ole täällä kuin kaksi vaihtoehtoa. Eteläsuomalaisilla valinnanvaraa on enemmän, ja etelän yrittäjien on helppo koota myös ostorinkejä. "Mutta lähdepä täältä jonnekin Helsinkiin ostoksille, niin siitä tulee heti ainakin kahden päivän reissu", Kemi huokaa.
Kemi on kuitenkin toiveikas, että tukkukaupan pelisäännöistä pystyttäisiin neuvottelemaan vastaisuudessa vähän paremmin.
Siideri- ja lonkeromyynti
kiinnostaisi kioskeja
Kioskiyrittäjän sinnikkyys on ollut viime vuosina monin tavoin koetuksella. Alle 400 neliömetrin kauppojen aukiolon vapauduttua vuonna 2001 kioskien määrä on karsiutunut useilla kymmenillä liikkeillä vuosittain. Myös kioskien myynti on samalla laskenut.
Vuosi sitten toteutunut alkoholiverotuksen muutos puolestaan ryöpsäytti liikkeelle vähittäiskaupan olutsodan, joka sekin on huuhdellut kioskeilta kannattavuutta. "Monet kioskikauppiaat ovat arvioineet myyntinsä vähentyneen pahimmillaan 50 prosenttia", Anna-Liisa Kemi kertoo.
Toimialajärjestössä on yhdeksi selviytymisen keinoksi arvioitu alkoholipitoisuudeltaan noin nelosoluen veroisten siiderien ja lonkeroiden myynnin salliminen kioskeissa.
"Emme ole yhtä radikaaleja kuin päivittäistavarakaupan puoli, joka haluaisi vapauttaa viinien myynnin ruokakauppoihin", huomauttaa Kioskiliiton varapuheenjohtaja, tamperelainen kioskiyrittäjä Marko Mäkelä.
Mäkelä on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen työryhmään, jossa siideri- ja long drink -asiaa on käsitelty. "Vihreää valoa asian etenemiselle ei ole vielä hirveästi näkynyt, mutta ymmärtääkseni valtiovallalla on tietynlaisia paineita muuttaa alkoholipolitiikkaansa", Mäkelä muotoilee.