Oulu Suomalaiset syövät vuodesta toiseen yhtä uskollisesti ja myös lähes yhtä paljon joulukinkkuja. Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Veli Saarenheimon mukaan kulutus on vakiintunut viimeisen 10 vuoden ajan noin 6,5 miljoonan kilon vuositasolle. Kaiken kaikkiaan kinkkuja myydään juhlapöytiin runsaat 600 000 kappaletta.
Joulun perinteisintä liharuokaa pitäisi löytyä myös joka talouteen, vaikka eurooppalaisesta sianlihasta on ollut tänä syksynä aika ajoin jopa pulaa ja Suomessakin on puhuttu kinkkujen loppumisesta.
"Isot kotimaiset teurastamot olivat vielä kuukausi sitten sitä mieltä, että nyt kauppa ei pysty oikein tilaamaan heiltä tavaraa, ja silloin puhuttiin jopa pulasta. Kyllähän kinkkua tänäkin jouluna löytää, mutta omasta lähikaupastaan ei välttämättä saa juuri sellaista kinkkua kuin haluaa. Jos menet jotain pientä rullaa hakemaan, niin se voi löytyä vasta naapurikaupasta", opastaa Saarenheimo.
Pulapuheista huolimatta kotimaisen kinkun osuus nousee tänä vuonna jopa normaalia suuremmaksi.
"Ulkomaista kinkkua myydään tänä vuonna kaikkien ennusmerkkien mukaan vähemmän kuin viime ja toissa vuonna. Nyt määrän arvioidaan jäävän lähemmäs viittä prosenttia, kun viime vuonna oli kymmenen prosentin pinnassa ja edellisvuonna 15 prosenttia", Saarenheimo ennakoi ja mainitsee syyksi suomalaisen ja ulkomaisen lihan hintaeron kaventumisen.
Esimerkiksi keskiviikkona oululaisista kaupoista sai tanskalaista pakastekinkkua koosta riippuen noin 2,5-4 euron kilohintaan, kun suomalaistuottajien pakastetavaran kilohinta pyöri neljän euron nurkilla.
Ylikapasiteetista
lievään vajeeseen
Vielä pari vuotta sitten sianlihaa tuotettiin Euroopassa yli omien tarpeiden. Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin ja muutenkin sianlihamarkkinat muuttuvat varsin vauhdikkaasti.
"Tarjonta ja kulutus ovat aika tavalla balanssissa, vaikka välillä sianlihasta on ollut lievää pulaa. Kansainvälinen kauppa on vain hirveän erikoista. Esimerkiksi muutama vuosi sitten tanskalaiset suuret viejät olivat vaikeuksissa. He eivät saaneet Venäjälle eivätkä Japaniin tavaraa, ja johonkin se piti pukata - muun muassa Suomeen", Saarenheimo selvittää.
Kuluvan syksyn vaje johtuu osittain siitä, että suomalaiset viejät ovat saaneet tehtyä hyviä vientikauppoja.
"Liha-alalla kuluva vuosi on sujunut varsin hyvin ainakin tähän syksyyn asti. Sen me tiedämme jo nyt, että ensi vuodesta tulee huonompi vuosi kuin tämä vuosi on, sillä raaka-aineen hinta on jo noussut ja nousemassa ensi vuonnakin", ennakoi Saarenheimo laskevia myyntilukuja.
Kinkun korviketta
ei löydy
Lihakeskusliiton keskiviikkona julkaisemassa joulutottumuskyselyssä kävi ilmi, että joulun ruokatuottamukset ovat yhä varsin perinteiset. Kinkkuakin löytyy lähes joka ruokapöydästä, vaikka pieniä eroja kattauksissa ja syöntipaikoissa löytyykin.
"Kaupunkialueella pienet taloudet syövät toki kinkkua, mutta eivät niin paljon eivätkä niin isoja kinkkuja kuin esimerkiksi taajamien ulkopuolella. Meidän kyselyn mukaan aika moni kaupunkilainen syö kinkkunsa jossain muualla kuin kotona", Saarenheimo viittaa joulun alla tehtyyn jouluruokailukyselyyn.
Saarenheimon mukaan kinkku kuuluu jouluun samalla tavalla kuin joulukuusi tai joulupukki.
"Esimerkiksi kalkkuna kinkun korvikkeena on niin paljon jenkkityyliä, etteivät suomalaiset sitä oikein omaksu. Kinkku on myös käytännössä yhtä kevyttä kuin kalkkuna. Meillä ei ole kinkussa enää silavaa juuri ollenkaan päällä, ja osa jopa kaipaisi sitä", Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Veli Saarenheimo toteaa.