Kimmo Timonen jatkaa tais­te­luaan

Jääkiekon NHL:n perävaunuseuroihin kuuluvalle Nashville Predatorsille jokainen päivä on periaatteessa samanlainen.

Nyt ei ole syytä hymyyn. Kimmo Timosen uran tähän astisiin kohokohtiin kuuluu Naganon olympiakisojen pronssimitali. Tällä hetkellä mies kamppailee loukkaantumishuolien kanssa.
Nyt ei ole syytä hymyyn. Kimmo Timosen uran tähän astisiin kohokohtiin kuuluu Naganon olympiakisojen pronssimitali. Tällä hetkellä mies kamppailee loukkaantumishuolien kanssa.
Kuva: Lehtikuva.

Nashville Jääkiekon NHL:n perävaunuseuroihin kuuluvalle Nashville Predatorsille jokainen päivä on periaatteessa samanlainen. Joukkue ei taistele pudotuspelipaikasta tälläkään kaudella. Toisin on Nashvillen parhaan puolustajan Kimmo Timosen laita.

Ei niin, että Timosenkaan kausi jatkuisi ensi keväänä NHL-kaukalossa Predatorsin paidassa. Hänellä on kuitenkin toisenlaisia kiintopisteitä. Juuri nyt ajattelemisen aihetta antaa Timosen jalasta löydetty verisuonitukos.

Pelitaukoa pitävän Timosen pinnallinen verisuoni vasemmassa nilkassa, ”sisäluusta vähän yli puoleen pohkeeseen” on tukossa. Hänellä on siis veritulppa.

"Onnekseni se on vain pinnallisessa suonessa, ei syvissä verisuonissa."

Kun sairauslöydös ilmeni, Nashville siirsi Timosen kaukalon sivuun virallisesti ”pohjevamman” takia. Hän on saanut piikkeinä verenohennuslääkkeitä viime viikon tiistaista lähtien.

"Nyt ideana on se, että jatketaan piikitystä ensi viikon maanantaihin asti. Silloin tehdään uusi testi. Jos se näyttää, että tulppa on parantumaan päin, voin päästä pelaamaan siitä parin päivän päästä."

"Mutta jos tulppa ei ole parantunut, pitää keksiä jotain muuta. Silloin pitempikin huili saattaa olla edessä", ensi maanantaita odottava Timonen pohtii.

Hän tietää, mihin tulppa pahimmassa tapauksessa voi johtaa.

"Pinnallisella verisuonella ei ole yhteyttä sydämeen. Sillä on kuitenkin tietynlainen väylä nousta reittä pitkin nivusiin. Jos tulppa pääsee sieltä isoihin verisuoniin, vaarana aina on, että se voi yltää keuhkoihin tai sydämeen."

Tälli nilkkaan
alkuherätyksenä

Timosen ongelmat alkoivat noin kuukausi sitten, kun kiekko eräässä ottelussa osui hänen vasempaan nilkkaansa.

"Silloin verta valui ihan älyttömästi nilkkaan ja se oli turvoksissa. Se ei missään vaiheessa kokonaan mennyt ohi. Turvotus antoi sen verran periksi, että pystyin pelaamaan."

Puolitoista viikkoa sitten tilanne muuttui Nashvillen paluulennolla pahemmaksi.

"Ihmettelin lentokoneessa, miksi pohkeeseen koski niin kovasti. Kipu ylsi polveen asti. En ollut saanut yhtään tälliä pohkeeseeni, joten ihmettelin, miten polveen voi sattua."

Timonen meni seuraavana aamuna lääkärin puheille ja sieltä ultraäänitestiin. Siitä lähtien hänelle on annettu verenohennuslääkkeitä.

Timonen ei varmasti pysty sanomaan, että vasempaan nilkkaan tullut tälli on syynä tulppaan, mutta pitää sitä todennäköisenä.

"Nilkkaan pakkautui paljon verta, eikä se missään vaiheessa päässyt kunnolla rauhoittumaan. Sitten se alkoi pikku hiljaa tehdä tukosta", kertoo Timonen, jolla ei koskaan aiemmin ole ollut samanlaisia vaivoja.

Kotona
lepäilyä

Sairauden vakavuuden johdosta Timosen lääkäri kehotti tätä ottamaan heti yhteyttä Suomeen. Lääkäri halusi tietää, onko Timosen perheessä vastaavia tapauksia. Onnekseen hän sai Suomesta hyviä uutisia.

"Meidän kotiperheestä ei kenelläkään ole ollut veritulppaa. Mutta perheessä on tietynlainen C-proteiinin vajaus, mikä voi aiheuttaa vanhuusiässä veritulppaa."

Urheileminen on ollut Timoselta täysin kiellettyä jo reilun viikon verran. Kotona hän ei tee juuri muuta kuin lepäilee.

"Onhan tämä aika vakava juttu. Onneksi tulppa huomattiin ajoissa. Nyt on onneksi hyvä lääkitys päällä." (STT)

Ilmoita asiavirheestä