Tasavallan presidentin valtaoikeuksia voidaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mielestä asteittain edelleen supistaa. Hän poistaisi presidentiltä aluksi Suomen Pankin pääjohtajan ja Kansaneläkelaitoksen johtajiston nimitysvallan.
Sasin mielestä presidenttiä tarvitaan enemmänkin edustuksellisiin tehtäviin kuin poliittiseksi toimijaksi.
"Yrityksissäkin on nähty, että kaksipäinen johto on huono. On oltava aina yksi toimitusjohtaja, joka vastaa. Se ei voi olla demokraattisessa parlamentaarisessa järjestelmässä kukaan muu kuin pääministeri", Sasi linjaa.
Perustuslaki
joustaa
Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mielestä presidentistä ei pidä tehdä seremoniamestaria.
"Presidentti-instituutiolla on Suomessa tulevaisuutta. Uusista demokratioista näemme, että tarvitaan instituutioita, jotka voivat tietyissä kysymyksissä asettua päivänpolitiikan ulkopuolelle."
Koskisen mielestä presidentillä pitää olla myös tietyn verran valtaoikeuksia. "Perustuslaissa presidentin toimivallan rakenteet on kirjoitettu sen verran joustavasti, että se mahdollistaa elämisen muuttuvassa toimintaympäristössä ja henkilökohtaiset valmiudet."
Koskinen ei pidä hyvänä Britannian ja Ruotsin tilannetta, jossa pääministerille kasautuvat sekä presidentin että pääministerin velvoitteet.
Nimitysvaltaa
karsittava
Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä, joka siirtäisi Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimeämisen presidentiltä pankkivaltuustolle puheenjohtajaa eli pääjohtajaa lukuunottamatta.
Sasin mielestä pääjohtajan voisi valita eduskunnan täysistunto. Perustuslakivaliokunta toi tämän vaihtoehdon yhtenä mahdollisuutena esille lausunnossaan Suomen Pankki -laista.
Sasi muistuttaa, että täysistunto valitsee jo valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan.
Finanssihaukkoja
pankissa?
Koskisen mukaan toimeenpanovaltaa käyttävän hallituksen ja keskuspankin pääjohtajan välillä on oltava toimiva yhteys. Hän ei muuttaisi nykyistä nimitysmenettelyä.
Koskinen korostaa, että kaikissa EU-maissa kansallisen keskuspankin pääjohtajan nimittäminen on toimeenpanovallan käsissä. "Se on ainoa väylä vaikuttaa Euroopan keskuspankin päätöksentekoon."
Koskisen mielestä on liian kapea näkemys, että keskuspankkiin olisivat päteviä vain pankinjohtajat ja taloudellisten tutkimuslaitosten vetäjät.
"Se voisi pahimmallaan johtaa rahapolitiikan vinoutumaan Euroopan keskuspankissa, jos jokainen maa tekisi näin. Silloin siellä olisi vain finanssihaukkoja."
Koskinen ei suoraan allekirjoita arvioita, että Suomen Pankin johtokunta olisi finanssihaukkojen miehittämä. Hän uskoo, että pankin johtokunta tasapainottuu ajan kanssa.
Koskinen pitää tärkeänä, että poliittinen moniarvoisuus turvataan korkean asiantuntemuksen ohella sekä keskuspankeissa että EKP:ssä. "Kun katsotaan eri keskuspankkien pääjohtajien taustoja, niin heillä on runsaasti kokemusta ministerin ja valtiosihteerin tehtävistä."
Pankin oltava
itsenäinen
Perustuslakivaliokunnassa pidetään Sasin mukaan ongelmana, että hallitus sekaantuu keskuspankin johtokunnan jäsenten nimityksiin. "Keskuspankin pitää olla itsenäinen ja riippumaton toimeenpanovallasta."
"Tärkein peruste on, että Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hallinnassa. Pankkivaltuusto edustaa eduskuntaa, jolloin nimitysten pitää olla kokonaan eduskunnan käsissä", Sasi painottaa.
Halonen joutui
Salomonin rooliin
Nimitykset ovat tulehduttaneet jossain määrin pankkivaltuuston ja presidentin välejä. Presidentti Tarja Halonen on sivuuttanut kahdella nimityskierroksella pankkivaltuuston esityksen.
"Presidentti on joutunut tahtomattaan Salomonin rooliin. Pankkivaltuusto ei ole hoitanut valmistelua normaalilla tavalla. Pankkivaltuusto on aiemmin neuvotellut nimityksistä etukäteen presidentin kanssa", Koskinen kertoo.
Koskisen mukaan tilannetta hankaloitti se, että johtokuntaan oli ehdolla myös pankkivaltuuston jäseniä.
Oikeusministeri pitää tärkeänä, että parlamentaarinen yhteys keskuspankkiin toimii.
Koskinen kertoo, että useissa EU-maiden keskuspankeissa on vain pääjohtaja ja varapääjohtaja eikä niissä ole erillistä johtokuntaa. "Sellainen malli voisi sopia Suomeen. Pankkivaltuustolle annettaisiin valtaa pankin tavallisten johtajien nimittämisessä."