Oulun yliopiston kansainvälisten asiain yksikön toiminta on kasvanut alkuvuosien vaihto-opiskelijoiden palvelemisesta vajaassa 20 vuodessa aivan toisenlaiseksi.
Yksikön päällikkö Kimmo Kuortti listaa tehtäväkenttään tutkijat, opiskelijat, vieraskielisen opetuksen maisteriohjelmat, yhteistyön eri yliopistojen kanssa, oman yliopiston kansainvälistymisen strategian, sidosryhmät Oulun kaupungista Oulu Innovationiin.
"Koko tämä koulutuksen kansainvälistyminen. Ei opiskelijavaihto, vaan meidän koko kampuksen kansainvälistyminen", Kuortti summaa. "Katsotaan laajasti, mitä tämä kansainvälistyminen voi antaa -- ei pelkästään yliopistolle, vaan kaupungille, Oululle. Että työpaikat, elämisen mahdollisuudet säilyvät, että koko Pohjois-Suomi säilyy asuttuna, työpaikat säilyvät, hyvä yliopisto."
"Kaikkein tärkeintä on, että kansainvälisyys on paikallisesti, alueellisesti merkittävää", Kuortti tähdentää. "Kansainvälisyys ei ole lähtemistä maailmalle."
Oulun yliopisto palkitsi maanantaina Kimmo Kuortin ja hänen johtamansa yksikön. Kuortti kehuu henkilökuntaansa estoitta: osa on ollut hirveän pitkään töissä ja "osaa kaiken", ja nuori porukka tuo siihen oman innostuksensa. Muoniossa syntynyt, 38-vuotias Kuortti on opiskellut kieliä, englantia, ranskaa ja kirjallisuutta, myöhemmin opettajaksikin. Hän työskentelee yhä perusopetuksessa englannin kielen laitoksella.
Kansainvälistyminen on Kuortin mielestä ymmärretty syvällisesti jo viisi vuotta ja varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana on tosissaan paneuduttu käytännön työhön. Tänne tarvitaan ulkomaalaisia työntekijöitä, tutkijoita, professoreja. Se edellyttää, että tiettyjä palveluja on englanniksi. Kielten osaamisen lisäksi tarvitaan esimerkiksi oikeanlaista viranomaisten suhtautumista.
Kuortti näkee Oulun yliopiston kilpailuasemassa Etelä-Suomeen nähden. Tänne saatu täytyisi kyetä kotouttamaan, opastaa suomen kieleen ja kulttuuriin, auttaa häntä viihtymään ja ankkuroitumaan laajassa mielessä. "Minä näen tämänkin oikein isona pakettina, kokonaisuutena", Kuortti korostaa.