Ki­ma­lais- ja me­hi­läis­kan­nat heik­ke­ne­mäs­sä

Suomen kimalais- ja mehiläiskannat ovat heikkenemässä. Jopa kolmannes hyötyhyönteisistä on uhanalaisia. Tieto maamme kimalaisista ja villimehiläisistä on koottu uuteen kirjaan Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.

Suomen kimalais- ja mehiläiskannat ovat heikkenemässä. Jopa kolmannes hyötyhyönteisistä on uhanalaisia. Tieto maamme kimalaisista ja villimehiläisistä on koottu uuteen kirjaan Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus.

Kantojen vähenemisellä on kirjan tekijöiden mukaan merkitystä maatalous- ja puutarhakasvien sekä metsämarjojen vuosittaiseen tuotantoon.

- Jos kukkakasvien pölytys vähenee, myös maaseudun ja metsien sosiaalinen arvostus voi vähitellen alentua, he sanovat.

Syy pölyttäjäkantojen heikkenemiseen on kirjan tekijöiden mielestä se, että mesipistiäisille elintärkeät mesi- ja siitepölyvarastot ovat vähentyneet etenkin ketojen, niittyjen ja hakamaiden umpeenkasvun myötä.

Tavallista kylmempi talvi on ollut puolestaan tuhoisa sammakoille. Ainakin Etelä-Suomen alueella on raportoitu sammakoiden joukkokuolemista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon dosentin Juhani Terhivuon mukaan joukkokuolemat johtuvat siitä, että viime talvena järvien jääpeite oli poikkeuksellisen paksu. Sammakot ovat kuolleet, kun matalat järvet ovat jäätyneet pohjaan asti, tai vedestä on loppunut happi. Suurin osa sammakoista talvehtii järvien pohjassa.

Ilmoita asiavirheestä