Oulu Seitsemäs Leevi Madetoja -pianokilpailu alkoi maanantaina Oulun seudun ammattikorkeakoulun uudessa salissa Kaukovainiolla. Ensimmäisinä flyygelin ääreen pääsivät 17-vuotiaat ja sitä vanhemmat osanottajat.
Kilpailu huipentuu lauantaina Madetojan salissa soitettavaan orkesterifinaaliin, jossa kilpailijat esiintyvät Pertti Pekkasen johtaman Oulu Sinfonian kanssa.
Joensuun konservatoriossa opiskeleva Mea Karvonen, 18, on maanantain alkuerän jälkeen erittäin myönteisissä tunnelmissa. Hän on juuri soittanut valikoiman Scarlattia, Chopinia, Rautavaaraa ja Liebermannia.
"Mahtava kokemus. Täällä vallitsee kivan rento meininki. Ihanaa, kun kilpailijoiden odotusluokassakin minulle toivotettiin tsemppiä", hän iloitsee.
"Sali on tunnelmallinen ja akustiikka hyvä. Kilpailussa käytettävä flyygeli tuntuu kaunisääniseltä, mutta vähän vaikealta. Se teettää paljon työtä."
Karvosella on kilpailukokemusta jo ennestään, sillä hän voitti 1. palkinnon Erkki Melartin -kamarimusiikkikilpailussa 2000. Samassa kilvassa hän sai erikoispalkinnon parhaasta Melartinin kappaleen esityksestä.
Joensuulaispianisti on pitänyt myös oman konsertin Reykjavikissa ja soittanut pari vuotta sitten Joensuun konservatorion sinfoniaorkesterin solistina Saint-Saënsin Eläinten karnevaalissa. Konservatoriossa Karvosta opettaa Tuulikki Lehtinen.
Suomessa kasvaa persoonallisuuksia
Kilpailun ainoa ulkomainen tuomari on tanskalainen professori John Damgaard Aarhusin kuninkaallisesta musiikkiakatemiasta. Hän vierailee nyt ensi kertaa Suomessa.
Damgaard on istunut useiden pianokilpailujen tuomaristossa Australiaa, Japania ja Yhdysvaltoja myöten.
Tanskalaisessa Nyborgin kilpailussa, joka on tarkoitettu pohjoismaalaisille soittajille, Damgaard on tutustunut muun muassa Madetoja-kilpailun taiteellisen toimikunnan puheenjohtajaan, professori Erik T. Tawaststjernaan.
"Suomalaisia pianisteja olen kuullut Nyborgissa, joten heidän korkea tasonsa ei enää yllätä. Teillä on mainio systeemi, joka alkaa musiikkikoulutasolta ja jatkuu akatemiaan saakka. Opetusjärjestelmäänne arvostetaan Euroopassa ja koko maailmassakin. Meillä Tanskassa musikaalisen lapsen kehitys riippuu enemmän perheen innokkuudesta ja mahdollisuuksista", Damgaard kehuu.
Kilpailutuomarina hän sanoo etsivänsä vahvoja soittajapersoonia.
"Suomessa on myös enemmän hyviä pianisteja kuin Tanskassa. Mutta persoonallisuutta hyväkään järjestelmä ei oikeastaan voi luoda, vaikka se pystyy kyllä auttamaan persoonallisuuden esiin puhkeamista. Persoonallisten pianistien määrä saattaakin olla suurin piirtein sama Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa - itse asiassa kaikkialla."
Damgaard painottaa, ettei pianonsoiton opetusta ainakaan voi hoitaa niin, että ensin harjoitellaan loistava tekniikka ja vasta sen jälkeen ryhdytään sorvaamaan omaa sanottavaa.
"Silloin ollaan jo auttamatta myöhässä. Teillä tämä seikka ilmeisesti ymmärretään kaikilla opetuksen tasoilla. Suomessa persoonallisuutta löytyy myös niiden soittajien joukosta, jotka eivät vielä edusta teknisesti huippua."