Tasa-arvolain odotetaan astuvan voimaan toukokuun alussa. Uudistuksella kurotaan umpeen samaa työtä tekevien miesten ja naisten välisiä palkkaeroja. Vähintään 30 henkeä työllistävät yritykset velvoitetaan laatimaan vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Jos suunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus paljastaa samaa työtä tekevien miesten ja naisten välillä palkkaeroja, on niiden oltava selkeästi perusteltavissa työntekijöiden ominaisuuksilla.
Miehen euron arvioidaan vastaavan naisen palkkapussissa vain 80 senttiä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tehtäväkohtainen ero kuitenkin supistuisi naisten tappioksi ehkä vain 3-6 prosenttiin. Niin tai näin, jo tuon raon paikkaaminen merkitsisi melkoista mullistusta työnantajien kulunkeihin.
Sukupuolten välisiä palkkaeroja on kaikilla aloilla ja tasoilla. Jotkut muistanevat, miten takavuosien selvityksessä paljastui myös varsin yllättävä yhteys: naisvaltaisilla aloilla, joilla siis perinteisesti maksetaan pienemmät palkat, ovat voittomarginaalit keskivertoa reippaammat.
Säännösten toteuttamista valvoo tasa-arvovaltuutettu, joka saa valtuudet katsastaa yritysten palkkatietoja. Työntekijöiden valitustulvan sijaan valtuutettu tosin kohdannee ensi kädessä epätietoisia työnantajia. Laki kun ei juuri anna täsmäapua käytännön selvitystyöhön.
Jonkinlaisella oppaalla alkaa olla hoppu. EK, jonka johtoryhmässä on sentään kolmannes naisia, haluaisi laatia ohjeet yhteistyössä ministeri Sinikka Mönkäreen kanssa. Mutta ministeriö ei EK:n mukaan katso olevansa asiasta vastuussa, lakia valmistelleesta tasa-arvoyksiköstään huolimatta. Opastusvastuun katsotaan kuuluvan tasa-arvovaltuutetulle.
Kun esimerkiksi "miesvallan linnakkeet" (Taloussanomat) YIT, Wärtsilä, Elcoteq ja Inex vielä odottelevat lakia koskevia ohjeita, on naistyöntekijöille nyt tarjolla koko joukko toimintamalleja. Lasikaton rikkomiskeinoja listaava amerikkalainen menestysteos "Kiltti tyttö ei pääse pomoksi" (Talentum) on juuri julkaistu suomeksi.
Työyhteisökäyttäytymisen asiantuntijan Lois P. Frankelin mukaan naiset rajoittavat itse mahdollisuuksiaan edetä. Hän kirjaa peräti "101 tapaa hävitä miehelle".
Naiset pelaavat varman päälle, urakoivat muidenkin töitä, suojelevat idiootteja, vaikenevat tai puhuvat liian pitkään, hiljaa ja korkealla äänellä. Naisella ura katkeaa siihen, että hän pukee mielipiteensä kysymyksiksi, hymyilee tarkoituksettomasti, kallistaa päätään, pukeutuu liian tyttömäisesti ja itkee julkisesti.
Naiset myös vähättelevät omaa työtään sen sijaan, että harjoittelisivat oman, arvonantoa nostattavan "hissipuheensa", jossa he esittäytyvät todellisten tehtäviensä mukaisesti.
Palkkoja ruotiva tasa-arvopykälä tuskin muuttaa yksinään asetelmia. Palkkaerot vain kasvavat, mitä ylemmäs nainen kiipeää uraportaita.
"Älä sulje itseltäsi ovia", varoittaa Talouselämän Suomen vaikutusvaltaisimmaksi naisjohtajaksi tituleeraama, pörssiyhtiö Aspocompin toimitusjohtaja Maija-Liisa Friman. Hän arvioi saaneensa kimmokkeen uraansa kotoaan. Vanhemmat kasvattivat kehulla ja kehottivat tekemään sitä, mistä tykkää.
Ehkä palkkatasa-arvoa ajamaan tarvittaisiin jonkinlainen naisten joukkoliike. Tässä mielessä Frankelin virkistävät, asenteita tuulettavat pelisäännöt nostattavat yhteishenkeä lakia laajemmin. Kuten jo saksalaiskirjailija Ute Ehrhardt valisti, "kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat minne vaan". HP:n Carly Fiorinakin tiesi sen ja tienasi miljoonia.