Juustohöyläleikkaukset!
Niiden käyttöä kaikki kammoavat, mutta juustohöylään tarttuminen on Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan kuntien edessä.
"Ei juustohöylän käyttö minustakaan ole oikea keino,
mutta siihen joudutaan", Parjanne sanoo.
Kun opetuksesta, päivähoidosta, terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta ei voi juuri leikata ja maksupolitiikka on säänneltyä, ei enää jää, mistä ottaa säästöjä. Tämä pakottaa höyläämään vähän kaikesta.
Kaikki kunnat pyörivät nyt samassa Bermudan kolmiossa: palvelukyky heikkenee ja veropohja pettää. Valtionosuudetkin ovat jäämässä puolitiehen.
"Tilanne on todella ahdistava", Parjanne kuvaa.
Eikä kyse hänen mukaansa ole vain yhden vuoden ongelmista. Kuristuvaa kurjuutta on luvassa ainakin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. "Tästä ei selvitä sillä uskolla, että tämä on ohimenevä, lyhytaikainen tilanne."
Kuntatalouden suurin huoli on se, miten hyvät palvelut pystytään jatkossa ylläpitämään, kun tulojen kertyminen on merkittävästi alentunut.
"Tätä voi yhden vuoden aikana paikata sillä, että tulee alijäämää tai otetaan velkaa. Kun tämä talouskriisi kestää kuntien näkökulmasta ainakin kolme vuotta, pitää jo tehdä pysyvämpiä rakenteellisia toimia", Parjanne sanoo.
Aivan toisenlaisissa fiiliksessä työnsä aloittaneet kuntapäättäjät joutuvatkin availemaan viime vuoden lopulla hyväksyttäjä budjetteja, muuttamaan suunnitelmia, siirtämään investointeja...
Liikkumavara on käytetty
Kuntien oma liikkumavara on Parjanteen mukaan käytetty.
Toisin kuin 1990-luvun lamassa nyt ei ole yhtään kuntaa, joka voisi laittaa vanhan budjetin päälle tietyn prosentuaalisen osuuden uutta. "Tällaista väljyyttä ei enää ole missään. Kaikki velvoitteet kuitenkin jäävät. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista poliittista tietä, että kahteen, kolmeen vuoteen kuntien tehtäviä helpotettaisiin."
Nousun jälkeen ei Parjanteen mukaan pystytä palaamaan taakse jätetyn kaltaiseen hyvää verokehitykseen. "Olemme ilmeisesti hitaammassa verokehityksessä. Se ei oikein riitä kuntatalouden pyörittämiseen."
Se ei Parjanteen mielestä pidä paikkaansa, että kaikki sujuisi hyvin vain tuottavuutta lisäämällä. Velvoitteista ja palkkamenoista kun ei päästä mihinkään.
"En puhu tuottavuutta vastaan. Sitä on ehdottomasti saatava, mutta ei sillä tästä tilanteesta kolmessa vuodessa selvitä. Tai sitten tullaan perinteisiin säästökeinoihin: otetaan vähemmän henkilöstöä, joudutaan muutaman vuoden jälkeen ajamaan investointeja alas jne."
Kunnilla on Parjanteen mukaan edessään todella kova rutistus saada rakenteellinen menopuoli ja toimintojen määrä pysyvästi tulojen mukaiselle tasolle.
Kuntaveroa ei voi aina vaan nostaa eikä budjetteja ajaa alijäämään, mihin nyt ollaan menossa entistä enemmän.
Palveluja ehkä maksullisiksi
Toimitusjohtaja Risto Parjanne huomauttaa, että kuntien vaakaa ei tasapainota se, että leikattaisiin kulttuurista, liikunnasta ja vapaa-ajasta kymmenen prosenttia pois kahden, kolmen vuoden aikana. Tämä johtaisi vain siihen, että uimahalli, teatteri tai kaupunginorkesteri eivät pystyisi enää toimimaan.
Kysymys, pitääkö kuntien muuttaa nykyisiä "ilmaispalveluja" maksulliseksi nostattaa Parjanteen kasvoille ensin muikean ilmeen. Hän selittää sitä:
"Minähän olen ottanut turpaani, kun olen sellaisia koepalloja heitellyt. Se kuuluu näihin virkaetuihin. Tämä on yksi tie, mitä pitää miettiä. Maksut eivät kuitenkaan voi olla niin isoja, että ne ratkaisivat kuntatalouden tilannetta."
Parjanne ei lähde listaamaan, mistä nyt ilmaisista palveluista voitaisiin rahastaa. Hän tyytyy toteamaan, että esimerkiksi kirjastojen ydintoiminnan pitää olla maksutonta. Maksullisuus tulisi kyseeseen erilaisilla lisäpalveluissa, joissa on mukana ohjausmentaliteettia.
Sen sijaan Parjanne haluaa, että kuntapalvelujen laskuissa näkyisi myös bruttohinta. "En halua saattaa ihmisiä synnintuntoon, mutta siitä näkyisi mitä mikin todella maksaa. Nyt vallalla on luulo, että kaikki on ikään kuin ilmaista ja pystytään hoitamaan verorahoilla."
Parjanne huomauttaa, että vaikka kunnallisveroprosentteja on koko ajan nostettu, on samaan aikaan verovähennyksiä tullut niin paljon, että ne ovat leikanneet kunnan kassaan tulevaa pottia. "Keskimääräisestä 18,6 prosentin verosta kunnan kassaan tulee vain 14 prosentin verran eli kuntalaisten faktinen verorasitus ei ole lisääntynyt."
Kunnilla jo nyt liikaa tehtäviä
Parjanteen mielestä valtio on kasannut kunnille liikaa tehtäviä.
"Tälle olisi pitänyt panna jo aiemmin stoppi. Kun Paras-hankkeeseen lähdettiin, valtion ja kuntien rajankäynti oli yksi iso asia, mutta se jäi ohueksi. Kun se vielä linjattiin kustannusneutraaliksi, siitä ei tullut kunnille mitään helpotusta. Vasta tänä keväänä Kuntaliiton vaatimuksesta valtion kehysriiheen saatiin päätös, että kunnille ei enää lähtökohtaisesti tule uusia tehtäviä."
Paras-hankkeella tähdättiin noin vuoteen 2015. "Nyt talouskriisi vei valmisteluajan pois", Parjanne sanoo.
"Kaikki tuli syliin entistä syvempänä. Se aika, että mietitään rauhallisesti Paras-hankkeen ratkaisuja meni jo. Pitää olla uusi visio, miten mennään eteen päin. Tätä mietintäänkin tässä talossa."
Jatkossa kuntien elinvoimaisuus nousee Parjanteen mukaan entistä tärkeämmäksi. Hän uskoo, että talouskriisi kirvoittaa toisen kuntaliitosaallon. "Se nähdään kuluvan vaalikauden lopulla", hän uskoo.