Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema Enontekiöllä juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Nykyisin asemalla työskentelee vuosittain satoja tutkijoita ja opiskelijoita. Asemalla järjestään useita Helsingin yliopiston kursseja, ja lisäksi tarjolla on yksittäisiä Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Tromssan yliopistojen kursseja sekä kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä seminaareja.
Kilpisjärven biologinen asema ja Kilpisjärven kylä saivat sähköt vasta 1980-luvun alussa, viimeisinä Suomessa. Siihen asti asemalla tehtiin kansainvälisestikin arvostettua tiedettä öljy- ja kaasulyhtyjen valossa.
Biologista asemaa ei sattumalta perustettu Suomen luoteisimpaan kolkkaan. Kilpisjärven seutu on Suomessa ainoa paikka, joka ulottuu Skandien suurtuntureille.
"Täällä kaikki on suurta, niin korkeuserot kuin kasvi- ja eläinkantojen vaihtelutkin. Suuri luonnollinen vaihtelu on haaste tieteelliselle tutkimukselle", kertoo aseman johtaja Antero Järvinen.
Ilmastonmuutos ei ole ainoa tunturiluontoa uhkaava vaara. Ajankohtainen uhka on ihmisen toiminnasta johtuva luontoalueiden supistuminen ja muuttuminen. "Tiet ja muu rakentaminen pirstovat maisemaa. Porojen ylilaidunnus tuhoaa maanpinnan, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden. Tunturit ovat vielä kauniit katsella, mutta maisemasta katoavat vähitellen kasvit ja eläimet", Järvinen muistuttaa.