Tässä menee Trep­tich­nus pedum

Satoja miljoonia vuosia sitten Kilpisjärvi sijaitsi kaukana eteläisellä pallonpuoliskolla. Järven tai silloisen meren pohjassa asusti makkaramato, Treptichnus pedum, yksi vanhimmista eläimistä maapallolla. Taiteilijat löysivät sen uurtamat jäljet kymmenen vuotta sitten Kilpisjärven rinteiltä.

Satoja miljoonia vuosia sitten Kilpisjärvi sijaitsi kaukana eteläisellä pallonpuoliskolla. Järven tai silloisen meren pohjassa asusti makkaramato, Treptichnus pedum, yksi vanhimmista eläimistä maapallolla. Taiteilijat löysivät sen uurtamat jäljet kymmenen vuotta sitten Kilpisjärven rinteiltä.

Tilaajille
Tilaajille

Noin 535 miljoonaa vuotta sitten nykyinen Suomi sijaitsi kaukana eteläisellä pallonpuoliskolla. Tienoo kuului pieneen mantereeseen, joka on geologisessa tutkimuksessa nimetty Balticaksi.

Baltican länsipuolella meren takana oli Laurentia, nykyisen Pohjois-Amerikan sydän. Etelässä, etelänavan päällä oli puolestaan Gondwanan jättiläismanner. Siihen kuuluivat esimerkiksi nykyiset Afrikka, Etelä-Amerikka ja Australia.

-

Kuivalla maalla ei elänyt vielä eliöitä, mutta matalissa merivesissä tapahtui. Meneillään oli lajiräjähdykseksi kutsuttu tapahtuma, jonka aikana monisoluisten merieläinten määrä kasvoi nopeasti.

Räjähdys saattaa olla nimenä sikäli turhan dramaattinen, että tapahtumiin kului kymmeniä miljoonia vuosia. Aiempien vuosimiljardien hitaaseen kehitykseen nähden muutos oli kuitenkin suuri, ja siksi räjähdyksen katsotaan aloittaneen myös kokonaan uuden geologisen ajanjakson, kambrikauden.

Syvää aikaa vaikea hahmottaa

Lajiräjähdyksen eturintamassa vaikutti muutamien senttien mittainen matomainen otus, jolle on annettu tieteellinen nimi Treptichnus pedum. Se on yksi vanhimmista tunnetuista eläimistä ja ensimmäinen, jonka melko varmasti tiedetään liikkuneen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti, siis sekä eteenpäin että sivusuunnassa.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.