Oulu
Hallituksen lakiesityksen luonnosvaiheeseen edennyt Sininen Kainuu -hallintokokeilu koskee sisäasiainministeriön ylijohtajan Pekka Kilven mukaan keskeisesti peruspalvelujen järjestämistä ja turvaamista.
Kilpi uskoo, että kainuulaisten tarvitsemien peruspalvelujen säilyttämistä edistettäisiin perustamalla kaksi maakunnan laajuista kuntayhtymää, jotka sisältyvät ministeriön selvitysmiehen Juhani Perttusen kesäkuussa tekemään ehdotukseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle kuuluisi nykyisen erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto terveyskeskuksissa. Se vastaisi myös sosiaalitoimen asioista, jotka nyt ovat kuntien vastuulla.
Maakunnallinen koulutuksen kuntayhtymä vastaisi peruskouluista, lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta.
"Tällä tavalla turvattaisiin, että koulutuspalveluja on jatkossakin saatavissa muuallakin kuin Kajaanissa", Kilpi toteaa.
Kainuun kokoisia kuntayhtymiä hän ei pidä ollenkaan liian laajoina ja muistuttaa, että ammatillinen koulutus ja erikoissairaanhoito on monissa osissa maata järjestetty maakunnallisiksi kuntayhtymiksi.
Kainuu saisi
lisää valtaa
Perttusen muotoilemassa hallintomallissa Kainuulle annettaisiin ensimmäisenä maakuntana koko maassa lähes kaikki päätösvalta valtion myöntämien kehittämisvarojen kohdentamiseen ja käyttöön.
"Nyt päätöksiä tehdään varsin paljon siten, että rahat on jo jaettu valtion budjetissa. Mallissa tarjottaisiin kaikki kehittämisrahat yhtenä könttinä Kainuuseen, jossa saataisiin itse päättää, miten niitä käytetään. Samoin EU-rahojen kansalliset vastinrahat tulisivat yhtenä könttinä", Pekka Kilpi kuvailee.
Maakunnalle siirtyisi näin merkittävästi valtaa valtion keskushallinnolta ja se saisi toimivaltaa myös kunnissa hoidettavien palvelujen suhteen.
Yhtenä pääasiana on Kilven mukaan kansanvallan vahvistaminen: kainuulaiset valitsisivat itse kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuustonsa suorilla vaaleilla. Valtuusto valitsisi keskuudestaan maakuntahallituksen ja mahdollisesti myös maakuntajohtajan, mikäli suoria vaaleja ei päätettäisi järjestää.
Kilpi ei pidä hallintokokeilua ylhäältä päin asetettuna eikä allekirjoita väitettä, että valtio millään tavalla ajaisi Kainuun kuntia kohti hallinnollista uudistusta.
"Valtiovalta ei mitenkään painosta eikä edes tuputa, vaan asia on täysin kainuulaisten vallassa."
Kunnallisdemokratia
ei ohentuisi
Kilpi muistuttaa koko ehdotuksen perustuvan pääministeri Paavo Lipposen (sd.) viime vuoden lokakuussa tekemään aloitteeseen, jonka keskeiset ajatukset ovat kainuulaisilta itseltään lähtöisin.
"Tämä on tarjous, eikä edes kokonaisuutena ota tai jätä -periaatteella. Yhtään kolmesta pääelementistä ei voida jättää pois, mutta kunkin osan sisällä voidaan keskustella yksityiskohdista."
Kilpi sulkee pois vaihtoehdon, että Kainuulle annettaisiin valtion rahat käytettäväksi ilman vakuutta palvelujen hoitamisesta. Hallintokokeilu ei sinänsä vaikuttaisi valtionosuuksien määrään, jotka Kainuun kunnissa ovat muutenkin suhteellisen korkeat.
Kunnalliseen päätöksentekoon Sininen Kainuu -hankkeessa ei sisäministeriön ylijohtajan Pekka Kilven mukaan puututa.
"Osa kunnallisen demokratian piirissä olevista asioista siirtyisi maakunnallisen demokratian piiriin."
Kuntayhtymiin keskeisesti perustuva ratkaisu ei tarkoita sitäkään, että Kainuun kuntia oltaisiin yhdistämässä.
"Maakunnallinen malli on pikemminkin vaihtoehto: jollei tälle tielle lähdetä, kunnat ajautuvat liitoksiin, kun niistä suurin osa ei pysty palveluja hoitamaan", Kilpi arvelee.
Kunnilla ja muilla tahoilla on aikaa lausuntojen antamiseen 6. syyskuuta saakka. Kilpi myöntää kolmen ja puolen viikon lausuntoajan olevan lyhyt, mutta ministeriö edellyttää, että kuntien valtuustot käsittelevät lausunnot.
"Jos halutaan, että hanke lähtee liikkeelle lähivuosina, laki pitää säätää tämän eduskunnan aikana. Eduskuntakäsittelyn ja lainsäätämisen jälkeen on tehtävä suuri määrä toimia kuntayhtymien pystyttämiseksi, ja sitten on pidettävä vaalit", Kilpi perustelee.