Oulu Ei epäilystäkään: Oulu tarvitsee uuden uimahallin pikavauhtia, ainakin jos kaupungin uimaseurojen valmentajilta kysytään. Ja mieluusti vielä maauimalan kaupan päälle.
"Linnanmaalle pitäisi rakentaa halli kuntouimarien ja koululaisten tarpeisiin", sanoo Oulun Uimaseuran päävalmentaja Tommi Pulkkinen.
"Raksilaan voitaisiin rakentaa maauimala, joka katettaisiin kuplahallilla talveksi kilpauimarien tarpeisiin."
Uuden uimahallin olisi syytä olla suuri, Raksilan hallin tyyppinen, toivoo Oulun Uimarit -73:n päävalmentaja Samuli Aalto.
"Raatin uimahallin remontti ei muuta tilannetta kovin hirveästi", hän huomauttaa.
Kokemus on sama Oulun Lohissa.
"Kaupungin väkimäärä kasvaa ja uimarien määrä kasvaa", valmennusvastaava Petri Juka perustelee.
"Tarve on aivan selvä Raatin remontin jälkeenkin", puuskahtaa OU-73:n uimahyppyjaoston puheenjohtaja Suvi Calamnius.
"Tämä on ollut tuskaista jo monta vuotta."
Pulkkisen mielestä on turha huolehtia siitä, etteikö uuteen halliin riittäisi käyttäjiä.
"Kuntouimarit ovat niin fanaattisia, että jonottavat kuin Hulluille päiville. Uuteen halliin tulisivat nekin, jotka eivät nyt halua uida edellämenevän varpaat suussa."
Yhteisiä harjoituksia
Kaupungin viitisensataa lisenssiuimaria ovat ahtaalla Raksilassa 630 000 vuotuisen kävijän joukossa. OUS ja OU-73 ovat yhdistäneet harjoituksiaan niin, että radat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
"Minusta tuntuu pahalta, jos meillä on viisi uimaria radalla ja viereisellä radalla on 20 kuntouimaria. Yhteisharjoituksissa saamme radalle 7-8 samantasoista, samaa lajia uivaa urheilijaa", suurimman seuran OUS:n Pulkkinen selittää.
Allasaikoja on myös porrastettu uusiksi niin, että kilpauimarit harjoittelevat pääsääntöisesti kello 16-18, kun kuntouimarit vielä kokkaavat perheilleen päivällistä työpäivän jälkeen. Kun he ehtivät uimaan kello 18-20, altaassa on mahdollisimman vähän kilpauimareita.
Seurojen valmennusportaan osa ei ole kiitollisimpia.
"Hyvää palautetta ei tule oikein mistään", Pulkkinen naurahtaa.
"Kaupunki pyytää tiivistämään, kilpauimareilta tulee sanomista ja kuntouimareilta samaten."
Mies muistaa silti olla nöyrä.
"Meidän harjoittelumme ei kuitenkaan ole ruuhkasta kiinni. Raksilan halli on uimarien mielestä Suomen paras kisahalli ja olemme tässä kuitenkin saavana osapuolena", hän sanoo.
Kuivalle maalle
Neljältä arki-iltapäivänä Raksilan ison altaan syvässä päässä on kilpauimaria kuin sillejä suolassa.
"Vaikea keskittyä tekniikkaan, kun pitää keskittyä siihen, ettei osu kaveriin", OUS:n Linda Laihorinne ja Katri Säntti huokaavat.
Kaupungin uimaseuroista Oulun Lohet ei ole mukana yhteisharjoituksissa. Petri Juka myöntää, että syynä ovat seurojen väliset vanhat ristiriidat.
"Asiasta on keskusteltu. Käyttöaste on tietysti saatava mahdollisimman hyväksi, kun Raatin remontti alkaa", hän sanoo.
Ensi elokuusta vuoteen 2010 kestävä remontti ajaa Raatin vuotuiset 123 000 kävijää evakkoon. Kilpauimareille on tiedossa vähennyksiä allasaikaan, Tommi Pulkkinen ennustaa. Kaikilla kolmella seuralla on harjoitusvuoroja myös Raatissa.
"Toisaalta Raksilan puolentoista vuoden remontti vuonna 2000 vakuutti minut lopullisesti monipuolisen harjoittelun tärkeydestä uimareillakin. Lisäsimme oheisharjoittelua ja vuodesta tuli oikein hyvä."
Pulkkinen katselee allasaikoja myös Suomen uimaliiton nuorten valmennuspäällikön pallilta. Valtakunnallisesti verrattuna Oulussa ollaan ahtaalla, muttei kuitenkaan aivan ahtaimmalla.
Monessa kaupungissa tilannetta on helpottanut seurojen yhdistyminen, mihin Oulussa on - kauniisti sanottuna - vielä jonkin verran matkaa.
Myöhään liikkeellä
Uimahyppääjillä olosuhteet ovat Oulussa huonommat kuin muualla Suomessa, Suvi Calamnius paukauttaa.
"Missään ei harjoitella ilman omaa allasta tai ainakin syvennystä. Kyllä olympialajeille pitäisi olla asianmukaiset tilat", hän sanoo.
"Eikä missään harjoitella puoli kymmeneltä illalla."
Juuri myöhäisistä harjoitusajoista Calamnius on saanut eniten palautetta 80 uimahyppääjältä ja näiden vanhemmilta. Aamulla kun pitää herätä kahdeksaksi kouluun.
"Jääurheilulajeissa tällaiset ajat ovat tietysti tuttuja, mutta muista lajeista tulevat lapset ja vanhemmat ihmettelevät kovasti."
Johonkin pitäisi saada mahtumaan myös taitouimarit, vesipalloilijat, uppopalloilijat, sukeltajat, melojat, vesijuoksijat, vesikävelijät ja syvänvedenjumppaajat.
"Pitäähän lajeja olla tarjolla monipuolisesti", Calamnius sanoo.