Puinnit ovat edenneet eri puolilla maata kovin vaihtelevissa olosuhteissa. Juuri nyt näyttää siltä, että merkittävä osa sadosta uhkaa jäädä pelloille.
Modernista teknologiasta huolimatta alkutuotannossa eletään luonnon armoilla.
Pelloilla kilpajuoksu sään kanssa jatkuu. Puinnit ovat tänä syksynä edenneet eri puolilla maata kovin vaihtelevissa olosuhteissa. Juuri nyt näyttää siltä, että merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä pelloille mätänemään.
Viljelijöiden kannalta huonoja ennusmerkkejä nähtiin jo keväällä. Ensin myöhäinen kevät viivästytti kylvöjä ja istutuksia, sitten kylmä alkukesä hidasti kasvustojen kypsymistä ja nyt syksyn kosteus on viivästyttänyt puintia jopa viikkokausia.
Syysviljojen puinnin osalta tilanne on parempi, mutta kevätviljojen osalta huonompi. Lämpimät ja kuivat säät voisivat vielä pelastaa osan puimatta olevasta sadosta. Lämpöä on riittänyt viime päivinä, mutta ilmanala on hyvin kosteaa. Märkyys vaikeuttaa pelloille pääsyä, heikentää loppusadon laatua ja kasvattaa kuivatuskustannuksia. Pro Agrian ennakkoarvioiden mukaan menetykset ovat jopa 150–200 miljoonaa euroa.
EU-säädösten takia valtio ei enää viime vuodesta lähtien ole maksanut viljelijöille satokorvauksia. Satokorvauksia maksettiin Suomessa 1950-luvulta lähtien. EU:ssa keskustellaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan, voitaisiinko kriisirahastoa käyttää satokorvauksiin (Kaleva 28.9.). Jäsenmailla on haluja edistää asiaa. Mahdolliset muutokset eivät kuitenkaan auta tähän hätään.
Sen sijaan EU-komissio on hyväksynyt Suomen aloitteesta sen, että tänä syksynä maksetaan viljelijätukien normaalia korkeampia ennakkoja. Perusteena on poikkeuksellisista sääoloista viljelijöille aiheutuvien taloudellisten ongelmien helpottaminen.
Koska satokorvauksia ei enää makseta, pitäisi viljelijöiden uudessa tilanteessa hankkia turvaa satovahinkovakuutuksista. Vielä viime vuonna vakuutuksenottajia oli kuitenkin hyvin vähän.
Kulunut kesä osoittaa, että teknologiasta huolimatta sääolosuhteet ovat ratkaiseva tekijä alkutuotannossa. Vuosisatojen kuluessa mikään ei ole muuttunut, pohjoisessa eletään luonnon armoilla.
Varmuusvarastojen ja elintarvikkeiden kansainvälisen kaupan ansiosta kukaan ei Suomessa kuole nälkään, vaikka osa sadosta jäisikin korjaamatta. Sadon odotetaan kaikesta huolimatta yltävän viime vuoden tasolle. Viljasatoarvio tälle vuodelle on 3,5 miljardia kiloa, kun se seitsemän vuotta sitten oli vuosikymmenen alhaisin eli 3 miljardia kiloa.
Maailmanlaajuisesti takana on useita hyviä viljavuosia. Kansainvälinen viljaneuvosto arvioi aiemmin kesällä, että maailman kokonaisviljantuotanto laskee hieman. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO puolestaan ennakoi, että viljaa korjataan tänä vuonna ennätysmäiset määrät Venäjän ja Mustanmeren alueen poikkeuksellisten hyvien satojen ansiosta.
Oikukkaat sääolosuhteet ja ilmastonmuutos altistavat maatalouden lähivuosikymmeninä epävarmoille olosuhteille. Siksi on syytä pitää huolta siitä, että kotimainen tuotanto ja varmuusvarastot pidetään riittävinä ja tuotanto monipuolisena.