Lundin yliopiston tutkijat uskovat kehittäneensä aineen, joka tehoaa antibiooteille vastustuskykyisiin eli resistentteihin bakteereihin kuten MRSA-sairaalabakteeriin. Kyse on Cystapepiksi nimetystä proteiinin osasta, peptidistä.
Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen suhtautuu tietoon varauksellisesti. Peptidejä on tutkittu aktiivisesti ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta niihin kaikkiin on liittynyt ongelmia.
"Pulmana on ollut, kuinka peptidejä voidaan annostella - miten ne saadaan infektiokohtaan, voiko niitä antaa suoraan suoneen, imeytyvätkö ne mahasta. Käyttöalue on helposti hyvin rajallinen. Yleensä ne ovat iholle levitettäviä valmisteita ja usein niin myrkyllisiä elimistölle, ettei niitä pysty muulla tavalla käyttämään."
Tarkempien tietojen puuttuessa Huovinen ei pysty arvioimaan Lundin löytöä, mutta toteaa, etteivät peptiditutkimukset tarjoa yleensä mitään uutta.
Oysin sairaalahygieniaosaston osastonylilääkäri Hannu Syrjälä sanoo löydön merkityksen riippuvan Cystapepin vaikutusmekanismista. Mikäli aine vaikuttaisi bakteerien jakautumisvaiheeseen geenitasolla, olisi kyse edistysaskeleesta.
Ennaltaehkäisy
on tärkeää
Pentti Huovinen osallistui pari viikkoa sitten Roomassa pidettyyn antibioottiresistenssiä käsitelleeseen EU-kokoukseen. Siellä ennustettiin, ettei uusia antibiootteja ole luvassa lähimmän kymmenen vuoden aikana. Vaikka Ruotsissa olisikin nyt tehty läpimurto, veisi pelkästään aineen kliininen testaus vuosikausia.
"Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät suuret lääkefirmat halua tutkia uusia antibiootteja, koska se ei kannata", tutkimusprofessori kertoo. Voitonpyynnin vuoksi painopiste on siirtynyt hiv- ja sydän-verisuonitautilääkkeisiin.
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjunnassa täytyy vielä pitkään tyytyä nykyisiin keinoihin. Niitä ovat käytössä olevat tehokkaammat antibiootit - esimerkiksi vankomysiini - sairaalahygienia sekä antibioottien turhan käytön välttäminen.
"En suin surminkaan ottaisi turhaa antibioottikuuria", Huovinen sanoo. Haittana on paitsi vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen, myös elimistön omien, terveyttä ylläpitävien bakteerien tuhoutuminen.
Harvoin
hengenvaaraa
Suomessa tavattuihin MRSA-bakteereihin on vankomysiini toistaiseksi tepsinyt. Sen käyttöä pyritään kuitenkin rajoittamaan, jottei päädyttäisi vaihtoehdottomiin tilanteisiin kuten Yhdysvalloissa, josta löytyy jo vankomysiinille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.
Ja vaikka entistä tehokkaampi lääke keksittäisiinkin, tuottaisi evoluutio todennäköisesti bakteerikannan, joka olisi myös uudelle antibiootille resistentti. "Pääsääntö on, että mitä tahansa onkin keksitty, ovat mikrobit kehittäneet uuden systeemin, joka tekee ne vastustuskykyisiksi", sanoo Hannu Syrjälä.
Antibiooteille resistentit bakteerikannat ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa 1990-luvulta lähtien. Erilaisia kantoja on paljon, Suomessa sairaalabakteerien osuus niistä on varsin pieni. Suurempana uhkana Pentti Huovinen pitääkin muun muassa poskiontelon- ja välikorvantulehduksia sekä keuhkokuumetta aiheuttavien pneumokokkien vastustuskyvyn lisääntymistä.
Hengenvaarallisia resistenttejä bakteerikantoja on Suomessa toistaiseksi erittäin vähän. Suurimmassa vaarassa ovat yleensä huonokuntoiset sairaalapotilaat, joille periaatteessa mikä tahansa pöpö voi olla kohtalokas.
Syksyllä huolta aiheuttivat Helsingin sairaaloissa tavatut MRSA-infektiot. MRSA-tartunnat ovat lisääntyneet jyrkästi myös Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä.