Kilpailuvirasto on puuttunut alkuvuonna paikallisten teleyhtiöiden, kuten Oulun Puhelimen, muihin palveluoperaattoreihin soveltamiin verkon vuokrauksen ehtoihin. Kuluttajille eniten myydyn 256 kbit/s -liittymän keskimääräinen verkkovuokra onkin viraston selvityksen mukaan laskenut yli 30 prosentilla 39 euroon kuukaudessa.
Adsl-projektin tavoitteena on ollut turvata palveluoperaattoreiden tasapuolinen kohtelu nopeasti kasvavilla laajakaistaisten internetpalvelujen markkinoilla ja varmistaa, että kilpailu toimii vähittäismarkkinoilla. Viraston mukaan suurimpien paikallisten teleoperaattoreiden perinteisille toiminta-alueille onkin nyt alkanut ilmaantua myös uusia palveluntarjoajia.
Viraston selvitykset ovat koskeneet yhteensä yli 40 paikallista verkko-operaattoria. Pääosa tutkimuksista, eli 20 suurinta yhtiötä koskevat selvitykset, ovat nyt valmistuneet. Selvitykset valmistuvat lähiviikkojen aikana myös pienempien paikallisten teleyhtiöiden osalta. Tämän myötä kilpailun toivotaan leviävän myös pienemmille paikkakunnille.
Liittymien tukkuhinnat ovat pudonneet olennaisesti
Kaikki tähän mennessä tutkitut yhtiöt ovat alentaneet selvitysten kuluessa merkittävästi kilpailevilta palveluoperaattoreilta perimiään verkkovuokria. Esimerkiksi kuluttajille tähän mennessä eniten myydyn 256 kbit/s -liittymän keskimääräinen verkkovuokra on laskenut yli 30 prosentilla 58 eurosta 39 euroon.
Lähes kaikki paikalliset teleyritykset hinnoittelivat ennen Kilpailuviraston projektin alkamista alueensa verkkovuokrat sellaiselle tasolle, että kilpailevien palveluoperaattoreiden pääsy vähittäismarkkinoille oli käytännössä mahdotonta.
Kun jo pelkkä keskimääräinen verkkovuokra ylitti yli 15 prosentilla keskimääräisen 50 euron kuluttajahinnan, ulkopuoliset palveluntarjoajat eivät mitenkään voineet tarjota palvelua liiketaloudellisesti kannattavasti.
Räikeimmillään teleyhtiö saattoi pyytää kilpailevilta operaattoreilta moninkertaista tukkuhintaa samasta tai suppeammasta tuotteesta, jota yhtiö myi itse alemmalla hinnalla kuluttajille ja muille vähittäisasiakkaille. Jotkut teleoperaattorit kieltäytyivät lisäksi kokonaan laajakaistayhteyksien vuokraamisesta kilpaileville operaattoreille.
Kilpailuviraston mukaan tämä ns. hintaruuvi ja liikesuhteesta kieltäytyminen piti yllä paikallisten teleyhtiöiden määräävää markkina-asemaa alueidensa laajakaistamarkkinoilla ja johti siihen, että useilla alueilla laajakaistayhteyksiä on tarjonnut vain yksi palveluoperaattori.
Teleyhtiöiden kilpailunrajoituspyrkimysten taustalla on markkinatilanne, jossa laajakaistaisten internetpalvelujen markkinat ovat laajentuneet ja laajenemassa erittäin voimakkaasti. Laajakaistaliittymiä on Suomessa jo tällä hetkellä yli 300 000, mikä tarkoittaa sitä, että tele-yhtiöiden kannalta kyse on yhteensä satojen miljoonien eurojen vuotuisesta liikevaihdosta.
Kilpailuvirasto aikoo puuttua jatkossakin kaikkiin laajakaistamarkkinoilla havaitsemiinsa kilpailunrajoituslain vastaisiin toimintatapoihin. Tarvittaessa virasto voi myös esittää markkinaoikeudelle kilpailunrajoitusten poistamista ja kilpailunrikkomismaksujen määräämistä.
Kuluttajahinnat laskeneet
Kuluttajille lisääntynyt kilpailu on vaihtoehdoksi monipuolisempia ja nopeampia internetyhteyksiä sekä alempia hintoja. Esimerkiksi 512 kbit/s -yhteyttä tarjotaan nyt samalla hinnalla kuin aikaisemmin puolta hitaampaa yhteyttä.
Uusien, teknisesti edistyneempien palvelujen yleistyminen nopeutuu ja johtaa todennäköisesti kilpailun leviämiseen myös uusille palvelumarkkinoille: viraston mielestä laajakaistaverkko saattaa tulevaisuudessa tarjota varteenotettavan jakelu-vaihtoehdon myös nykyään muissa verkoissa tarjottaville palveluille, kuten TV-kuvan jakelulle.