Kil­pai­lut­ta­mi­sen pe­lä­tään mer­kit­se­vän pienten jä­te­kul­je­tus­yri­tys­ten loppua

Kuntien omistama Jokilaaksojen Jäte Oy ja sen alueella toimivat yksityiset jätteenkuljetusyritykset ovat vuoden linnarauhan jälkeen ajautuneet taas törmäyskurssille. Jäteyhtiö haluaisi kilpailuttaa kuljetukset, mutta yrittäjät eivät. Ne pelkäävät alan pienten yritysten kuolemaa.

Kuntien omistama Jokilaaksojen Jäte Oy ja sen alueella toimivat yksityiset jätteenkuljetusyritykset ovat vuoden linnarauhan jälkeen ajautuneet taas törmäyskurssille. Jäteyhtiö haluaisi kilpailuttaa kuljetukset, mutta yrittäjät eivät. Ne pelkäävät alan pienten yritysten kuolemaa.

Toimitusjohtaja Antero Isokoski Jokilaaksojen Jäte Oy:stä heittää pöytään kovia lukuja. Vuonna 2002 alueella toiminut sopimusperusteinen jätteenkuljetus maksoi lähes puoli miljoonaa euroa enemmän kuin vastaava kuljetus keskimäärin Suomessa ja peräti 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin keskitetysti kilpailutettu kuljetus.

Viime vuonna, jolloin jätteenkuljetus toimi Jokilaaksojen Jäte Oy:n järjestämänä, kustannuksia saatiin hilattua alaspäin. Ero sopimusperusteiseen valtakunnalliseen keskiarvoon supistui 55 000 euroon ja kilpailutettuun kuljetukseen hieman alle miljoonaan euroon.

"Seinäjoen alueella, jota voidaan verrata Jokilaaksojen Jäte Oy.n alueeseen, kuljetukset on kilpailutettu. Siellä 240 litran jäteastian tyhjennys maksaa 4,68 euroa, kun hinta täällä on 5.69-6,12 euroa", Isokoski kertoo.

Propagandaksi leimaa Oulaisten Jätteenkuljetus Oy:n toimitusjohtaja Tapio Takalokastari kunnallisen jäteyhtiön laskelmat ja väittää hintatason alueella olevan Suomen keskitasoa.



Kompromissin aika päättymässä


Jokilaaksojen Jäte Oy ja yksityiset jätteenkuljetusyritykset eivät ole ensimmäistä kertaa napit vastakkain. Hampaita on kiristelty siitä lähtien, kun parikymmentä Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaakson kuntaa perustivat Jäte Oy:n vuosituhannen vaihteessa.

Yhtiön osakassopimuksessa määriteltiin, että jäteyhtiö ottaa järjestääkseen kuntien jätehuollon, muun muassa jätteiden kuljetuksen. Osakassopimuksen mukaisesti vuonna 2003 kuljetusten järjestäminen siirtyi jäteyhtiön vastuulle.

Neuvottelujen kautta päästiin kompromissiin, että yritykset hoitavat kuljetukset vuodet 2003-2004. Sopimuksessa määriteltiin jäteastian ylin tyhjennyshinta. Sopimuskauden päättyminen on herättänyt jätteenkuljetusyritykset vaatimaan sopimusperusteisen toiminnan jatkamista.

Näin siksi, että "asukkailla säilyisi valinnanvapaus. Nyt vallitsee vapaa kilpailu: jokainen saa pyytää tarjouksen haluamaltaan jätehuoltoyrittäjältä.. Kuntayhtiön järjestämänä asiakkailla ei olisi vapautta, vaan jätteet noutaisi se yhtiö, jonka tarjouksen kuntayhtiö hyväksyisi", Tapio Takalokastari perustelee.

Antero Isokoski huomauttaa, ettei vapaa kilpailu pelaa nyt. "Yhtiön alueella 13 kunnassa toimii vain yksi jätteiden kuljettaja ja vain seitsemässä kunnassa kaksi kuljettajaa. Suuressa osassa aluetta ei ole kilpailua lainkaan. Yrittäjä saa sanella hinnat mielensä mukaan."

Jäte Oy:n on tarkoitus järjestää kilpailu yhden auton kilpailualueittain. Tämä takaa Isokosken mukaan, että yhdenkin jäteauton omistava yrittäjä voi osallistua siihen. "Työpaikat täältä eivät häviä minnekään. Joka tapauksessa jätteitä tuotetaan ja niitä myös kuljetetaan."



Osakassopimusta ei varaa repiä auki


Jätteenkuljetusyritysten painostus on tuottanut tulosta ainakin sen verran, että Nivalan kaupunginhallitus on ilmaissut tahtonsa muuttaa kuntien välistä osakassopimusta siten, että sopimusperusteinen kuljetus jatkuisi vielä ainakin kymmenen vuotta.

Jos osakassopimuksen yhteen kohtaan puututaan, merkitsee se Antero Isokosken mukaan sopimuksen monen muunkin kohdan tarkistamista. "Perustamisvaiheessa yhtiölle määriteltiin tehtävät, joiden mukaisesti se on rakentanut jätteiden keräily-, hyödyntämis- ja loppusijoitusjärjestelmiä ja tehnyt pitkälle tähtääviä sopimuksia, muun muassa jätteiden poltosta. Jos sopimusta muutetaan, putoaa pohja muilta ratkaisuilta."

Tapio Takalokastari epäilee kuljetusten siirtymisen jäteyhtiön vastuulle merkitsevän monopolisoitumista, ja olisi loukkaus elinkeinonharjoittajia kohtaan. "Eikö samalla tavalla pitäisi sitten kaatopaikan hoitokin kilpailuttaa", hän heittää.

Ilmoita asiavirheestä