Musiikkikilpailuista on muodostunut turhankin rutiininomainen ja hallitseva solistisen koulutuksen opintojen rytmittäjä. Kilpailut ovat tärkeitä, mutta kaikille opiskelijoille ne eivät ainakaan kovin tiivistahtisina sovi.
Pahimmillaan kilpailujen jälkeen opiskelija joutuu jopa vuosikausia kamppailemaan heikentyneen itsetunnon ja painajaisten kanssa. Opiskelija pohtii, onko hänestä ylipäätänsä mihinkään soittajana tai mikä karuinta, edes ihmisenä.
Tämä ilmenee kasvatustieteiden lisensiaatin, musiikin maisterin Airi Hirvosen musiikkikasvatuksen alaan kuuluvasta väitöstyöstä, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa tänään. Kyseessä oli yliopiston ensimmäinen musiikin tutkimuksen väitös.
Aineistona oli Sibelius-Akatemian solistisen koulutuksen pianistiopiskelijoiden haastattelut vuosien 1999-2002 aikana.