Kil­pai­lun va­pau­tu­mi­nen paransi ul­ko­maan­pu­he­lu­jen laatua

Kilpailu ulkomaanpuhelujen osalta vapautui Suomessa kymmenen vuotta sitten. Finnetin mukaan vaikutukset ovat näkyneet telealalla monipuolisesti: puhelujen hinnat ovat puolittuneet, puhelinliikenne kulkee nyt pääosin dataverkoissa ja tekniikka on digitalisoitunut.

Kilpailu ulkomaanpuhelujen osalta vapautui Suomessa kymmenen vuotta sitten. Finnetin mukaan vaikutukset ovat näkyneet telealalla monipuolisesti: puhelujen hinnat ovat puolittuneet, puhelinliikenne kulkee nyt pääosin dataverkoissa ja tekniikka on digitalisoitunut.

Kilpailun myötä puhelujen hinnat ovat laskeneet selvästi, ja ulkomaanpuhelut ovat halventuneet suhteellisesti eniten. Vuodesta 1995 vuoteen 2003 ulkomaanpuhelujen hinnat laskivat 43 prosenttia.

"Finnet International perustettiin alunperin kilpailua varten. Toimme 999-ulkomaanpuhelut haastajana markkinoille. Olemme pystyneet laskemaan hintojamme kymmenen vuoden aikana 49 prosenttia. Jatkossa kilpailu ulkomaanpuheluissa kiristyy entisestään, ja markkinat jaetaan tulevaisuudessa suurten operaattoreiden kesken", sanoo Finnet Internationalin toimitusjohtaja Gunnar Nyström.

Kehittynyt tekniikka, paremmat puhelut

Ulkomaille soittaminen maksaa nyt suurin piirtein saman verran kuin kännykkään soittaminen Suomessa. Hintakehityksen taustalla on kilpailun vapautumisen ohella lukuisia tekijöitä, joista suurin osa liittyy tekniikkaan.

Ulkomaanpuheluissa on luovuttu kalliiden satelliittiyhteyksien käytöstä, minkä vuoksi puhelujen laatu on parantunut entisestään. Lisääntyneen verkkokapasiteetin myötä puheluja ei enää tarvitse pakata samoille linjoille, minkä vuoksi äänen laatu puheluissa on parantunut ja viiveet ovat poistuneet, Finnetistä kerrotaan.

Lisäksi ulkomaanpuhelujen laatua on parantanut myös siirtyminen analogisesta digitaaliseen tekniikkaan.

30 vuotta sitten puhelut ulkomaille piti tilata erikseen ja ne olivat käsivälitteisiä. Soittaminen ulkomaille on tuon jälkeen lähes 100-kertaistunut. Suomalaiset puhuivat ulkomaanpuheluja noin 160 miljoonalla eurolla vuonna 2002.

Ilmoita asiavirheestä