Kilpailun edistämistä valvova Kilpailuvirasto on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kilpailu toimi lääkemyynnissä. Tämän vuoksi lääkkeiden vähittäismyynti on tehotonta, mikä koituu viime kädessä sekä valtion että kansalaisten tappioksi.
Kilpailuvirasto julkaisi tiistaina laajan lääkehuoltoa käsittelevän selvityksensä, jossa se osoittaa Suomen apteekkijärjestelmän olevan kallis
Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Virasto huomauttaa, että lääkkeiden edulliset tukkuhinnat Suomessa eivät välity käyttäjille.
Apteekkitoiminta Suomessa on erittäin säänneltyä. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa sääntelyä on löysätty, ja tämä näkyy toiminnan tehostumisena ja sitä kautta hinnoissa.
Kilpailuvirasto tarjoaa lääkkeeksi apteekkijärjestelmän tehottomuutta vastaan kilpailun esteiden poistamista. Nythän apteekit eivät tosiasiassa kilpaile keskenään, vaan valtio säätelee alan toimintamahdollisuuksia hyvinkin yksityiskohtaisesti.
Apteekkien toiminta määritellään vuonna 1988 voimaan tulleessa lääkelaissa. Sen mukaan lääkemyynti on luvanvaraista eikä apteekkeja saa perustaa vapaasti. Perustamisen perusteena käytetään tarveharkintaa, josta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea yhdessä kunnan kanssa.
Tarveharkintaan nojaavan toiminnan vuoksi alalla ei ole kilpailua. Tämä on Kilpailuviraston mukaan johtanut siihen, ettei ole riittävää kannustinta kehittää toiminnan tehokkuutta.
Nykyisen järjestelmän hyvänä puolena on pidetty sitä, että näin on voitu varmistaa apteekkipalveluiden saatavuus syrjäisimmillä alueilla. Tosin kokemukset Ruotsista ja Norjasta osoittavat, ettei apteekkitoiminnan vapauttaminen merkitse välttämättä syrjäalueiden palveluiden heikentymistä.
Naapurimaissamme apteekkien perustamiseen ei liity tarveharkintaa ja omistamista on muutenkin vapautettu. Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa itsehoitolääkkeiden, paitsi nikotiinituotteiden, myynti on sallittu vain apteekeissa.
Vaikka apteekkien kannattavuus Suomessa on heikentynyt, Fimean selvityksen mukaan apteekkitoiminta on edelleen pääsääntöisesti varsin tuottoisaa. Apteekeista vain noin kolmella prosentilla on kannattavuusongelmia.
Myyntikatteet Suomessa ovat paremmat kuin muissa Pohjoismaissa. Jos Suomessa olisi sama kate kuin Norjassa, laskelmien mukaan saavutettaisiin 113 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Apteekkiala on yksityistä liiketoimintaa. Siksi on vaikea löytää perusteita sille, että apteekkialaa säädeltäisiin tiukasti. Liiketoiminnan toki tulee pyöriä niin, ettei lääketurvallisuudesta ja ihmisten tasavertaisesta kohtelusta tingitä.
Yksinoikeus harjoittaa yksityistä liiketoimintaa jollakin alueella sopii huonosti yksiin vapaan kilpailun periaatteiden kanssa. Tämä vain vääristää hinnanmuodostusta ja koituu lopulta kansalaisten ja yhteiskunnan tappioksi.