Raahe
Tasaiseen tahtiin koveneva matkailukohteiden välinen kilpailu pakottaa Pohjois-Suomen valtakunnallisestikin tunnetut kohteet tekemään kehitystyötä asiakasvirran varmistamiseksi.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ylijohtaja Jaakko Lehtonen pitää kehittämistoimenpiteitä järkevinä, mutta muistuttaa matkailuyrittäjiä pysymään kohtuudessa ja varomaan yli-investointeja.
"Toiminnan kehittäminen ja lisäinvestoinnit voivat lisätä matkailijoiden määrää hyvissäkin kohteissa. Pitemmällä aikavälillä se on viittä vaille elinehto. Tietty dynamiikka täytyy pitää ja kehittää uutta tasaiseen tahtiin", hän sanoo.
Alati kiristyvän kilpailun huonona puolena monen yrittäjän kannalta on se, että kilpailusta tapaa tulla myös hintakilpailu.
"Esimerkiksi hotellihuoneiden hintataso alkaa vain hiljalleen pudota, ja koska monet kohteet eivät muutenkaan ole mitään kultakaivoksia, saattaa siinä käydä yrittäjälle heikosti", Lehtonen toteaa.
Pyhä-Luostosta yhtenäinen
Sodankylässä parinkymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat Pyhän ja Luoston matkailukeskusten yhteistyö tiivistyi pari viikkoa sitten Pyhä-Luosto -yhdistyksen perustamisen myötä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on kehittää alueen yhteismarkkinointia.
"Käytännössä yhteistyö näkyy jo nyt markkinoinnin lisäksi muun muassa yhteisinä hissilippuina, viikko-ohjelmina, SkiBus -liikenteenä, henkilöstökoulutuksena, tuotekehityksenä ja aluetiedotuksena", Arctic Ametisti Oy:n toimitusjohtaja Timo Seppälä kertoo.
Prosessi kohti Pyhä-Luoston yhtenäistä matkailualuetta on ollut käynnissä jo kolme vuotta. Seppälä kehuu, että prosessi on edennyt erinomaisesti ja tuloksia on saatu paljon.
"Tavoitteena on saada Pyhä-Luosto näkymään yhtenäisenä sekä Suomen että erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Jo nyt tuntureiden yhteisesiintyminen on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta", Seppälä sanoo.
Yrittäjien välisen yhteistyön lisäksi merkittävää matkailun kehittämisessä on kuntien yhteinen aluesuunnittelu. Pyhä-Luoston alueelle laaditaankin parhaillaan Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien yhteistä noin 700 neliökilometrin yleiskaavaa, jonka sisälle jää myös tuleva Pyhä-Luoston kansallispuisto.
Hiekkasärkät valmis sesonkiin
Kalajoen Hiekkasärkät on nykyään leirialue, mökkikylä ja paljon muuta, mutta se haluaa olla vielä enemmän.
Kalajoella on pähkäilty päät puhki, miten saada matkailijavirta tasaisemmaksi niin, että ihmiset löytäisivät alueen lumiseen aikaankin. Venäläisiä on houkuteltu monin viehein, mutta vaihtelevalla menestyksellä.
Juhannuksesta heinäkuun loppuun saakka alue vilisee väkeä. Kalajoen väkimäärä ponnahtaa hetkessä moninkertaiseksi. Mutta sitten koittaa pitkä hiljaisuus.
Golf-kentältä tavoitettu Kainuun Prikaatissa Kajaanissa kouluttajana työskentelevä Jussi Mähönen kertoo golfin vetävän hänet Kalajoelle. Kesällä sieltä saa kaikkea, mitä kesäpaikalta odottaa: golfia ja rannalla oleilua. Palveluitakin riittävästi.
Sen sijaan talvimatkailijalle Hiekkasärkillä ei ole Mähösen mielestä paljon tarjota. Talvikohteille tunnusomaisia rinteitä näiltä main saa hakea eikä löydä. Pelkkien hiihtolatujen tähden Suomessa ei tarvitse matkata minnekään, niitähän on joka kylänkulmalla.
Mähönen sanoo talvimatkailun vaativan jonkin vetonaulan. Mutta mikä se on, sitä hänkään ei osaa sanoa.
Karhunkierros houkuttaa retkeilemään
Suomen suosituin vaellusreitti Kuusamon Karhunkierros houkuttelee niin päiväretkellä kävijöitä kuin rinkkaselkäisiä patikoijia.
Päiväretkien suosio on viime vuosina kasvanut ja myös luontopolut kiinnostavat varsinkin iäkkäämpiä kulkijoita.
Suosituimmilla osuuksilla arvioidaan sulan maan aikana käyvän noin 70 000 kulkijaa. 83 kilometrin matkalla näyttäytyy Kuusamon luonto pienoiskoossa: jokivarsimaisematt perinteinen metsämaisema, puronvarsilehdot ja karut vaarat.
Karhunkierrostakin on jalostettu tasaiseen, MEK:n peräänkuuluttamaan tahtiin.Turvallisuutta on kohennettu uusimalla kolme riippusiltaa.
Pieni Karhunkierros Juumassa on myös uusittu ja nyt hyvässä kunnossa.
Polkujen kulumishaittoja pyritään vähentämään pitkospuilla ja niitä on nyt rakennettu varsinkin Juuman puoleiselle osuudelle.
Toissa kesänä Oulangan kansallispuiston alueella siirryttiin puolestaan roskattomaan retkeilyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen retkeilijä on vastuussa maastoon viemistään jätteistä. Ekojätteille on reitillä kuusi pistettä.
Oulujärveltä löytyy vielä rauhallisia rantoja
Oululaiset Katja Jokelainen ja Tomi Andersson ovat löytäneet toiveidensa kesäpaikan Manamansalon saaresta. Pariskunnan asuntovaunu on kirkkaan lammen rannalta katsotulla kausipaikalla jo toista vuotta.
"Todella korkeatasoinen alue. Paikat ovat aina kunnossa ja palvelut monipuoliset", Tomi Andersson kehuu.
Oulujärven 8 000 hehtaarin laajuisen retkeilyalueen pienempiin saariinkin pariskunta on ehtinyt tutustua. Tulipaikat ja laavut on todettu siisteiksi ja polttopuuhuolto toimivaksi. Vaikka Manamansalossa on kolme leirintäaluetta ja lähellä Säräisniemelläkin muutama retkeilypaikka, Oulujärvellä ei kärsitä ruuhkasta.
Metsähallituksen Teeriniemen leirintäalueella kirjattiin viime vuonna noin 27 000 yöpymistä. Suomen toinen viiden tähden alue on etenkin perheiden mieleen.