Erityisopiskelijan on vaikea saada haluamaansa opiskelupaikkaa tavallisessa oppilaitoksessa. Valtakunnallisena lähtökohtana on, että myös erityisopiskelijat opiskelisivat ensisijaisesti tavallisissa oppilaitoksissa erityisoppilaitosten sijaan.
Opiskelupaikoista kilpailtaessa erityisopiskelijat jäävät kuitenkin usein jalkoihin. Tämän vuoksi osa erityisopiskelijoista syrjäytyy tahtomattaan, sanoo Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen koulutusjohtaja Helmi Sirkiä.
Suomessa on 12 ammatillista erityisoppilaitosta, joissa opiskelee vuosittain hieman yli 3 000 opiskelijaa. Erityisoppilaitokset eivät pysty yksinään vastaamaan opiskelupaikkojen tarpeeseen.
Invalidiliiton kanta on se, että erityisopiskelijat opiskelisivat ensisijaisesti tavallisissa oppilaitoksissa.
"On kuitenkin ymmärrettävää, että kaikilla kouluilla ei ole rahkeita järjestää erityisoloja esimerkiksi vammaisille opiskelijoille", Sirkiä sanoo.
Rahoituksessa
suuria eroja
Tavalliset oppilaitokset saavat puolet vähemmän rahaa erityisopiskelijaa kohden kuin erityisoppilaitokset. Tavallisissa oppilaitoksissa esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla summa on 8 000-10 000 euroa ja erityisoppilaitoksissa noin 20 000 euroa.
"Tavalliseen opiskelijaan verrattuna oppilaitokset saavat erityisopiskelijaa kohti puolitoistakertaisen summan. Se ei kuitenkaan ole riittävästi erityisolojen järjestämiseksi", Helmi Sirkiä sanoo.
Ammattioppilaitoksissa erityisopiskelijoita opiskelee vuosittain noin 12 000. Peruskoulussa luku on noin 18 000.
Vammaisuus ei saisi
olla este
Oppilaitokset päättävät itse opiskelijavalinnoistaan, eikä niillä ole velvoitetta ottaa erityisopiskelijoita. Vammaisuus ei kuitenkaan saisi olla este opiskelupaikan saannille ja eritysolot tulisi pystyä tarjoamaan, jos se vain kohtuudella on mahdollista.
Viimeisen viiden vuoden aikana ammatillisessa koulutuksessa olevien erityisopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä erityisopiskelijoiden osuus ammattioppilaitoksissa opiskelevista on noin 11 prosenttia, kertoo opetusneuvos Kaija Miettinen Opetushallituksesta.
"On tosiasia, että erityisopiskelija ei välttämättä pääse haluamalleen alalle, sillä tavallisissa oppilaitoksissa kilpailu on kovaa. Koulutuksen kehittäminen on pitkäkestoinen projekti", Miettinen painottaa.
Erityisopettajista
on pulaa
Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikön johtajan Kalevi Jalosen mukaan ammatillisessa koulutuksessa tarvittaisiin nykyistä enemmän koulutettuja erityisopettajia.
"Rahaa tarvittaisiin yksinkertaisesti enemmän. Erityisopiskelijat tarvitsevat usein tukiopetusta, mutta tukihenkilöitä ei kuitenkaan ole riittävästi."
Myös Oulun seudun ammattiopistossa erityisopiskelijoiden määrä on kasvanut joka vuosi. Tällä hetkellä lähes 5 400 opiskelijasta yhteensä 483 on erityisopiskelijaa, suurin osa heistä tekniikan ja liikenteen alalla. Viime vuodesta määrä on noussut noin sadalla.
Jalosen mukaan osa opiskelijoista tulee niin sanotun joustavan valinnan kautta yhteisvalinnan ulkopuolelta. Tässä joukossa voivat hakea opiskelupaikkaa myös erityisopiskelijat.
"Koulun pitää olla moniarvoinen ja peilata ympäröivää maailmaa. Ei erityisopiskelijoille ole olemassa erityismaailmaa koulun jälkeenkään", Jalonen sanoo.