Kil­pai­lu kal­lis­ta, Dna aikoo voi­tol­le

Paikallisten puhelinyhtiöiden omistama teleoperaattori Dna Finland Oy aikoo nousta vuoden 2006 aikana voitolliseksi ja pysyä sen jälkeen tukevasti Suomen matkaviestintämarkkinoilla.

Riskit jaetaan. Dna:sta ei tule karvalakkioperaattoria, sillä vahvuutemme on brändissä. Lisäarvopalveluita tuotamme muiden partnereiden kanssa ja jaamme samalla riskiä, kertoo Finnetin toimitusjohtaja Jan-Erik Frostdahl.
Riskit jaetaan. Dna:sta ei tule karvalakkioperaattoria, sillä vahvuutemme on brändissä. Lisäarvopalveluita tuotamme muiden partnereiden kanssa ja jaamme samalla riskiä, kertoo Finnetin toimitusjohtaja Jan-Erik Frostdahl.
Kuva: Mauri Ratilainen/ Com.pic

Paikallisten puhelinyhtiöiden omistama teleoperaattori Dna Finland Oy aikoo nousta vuoden 2006 aikana voitolliseksi ja pysyä sen jälkeen tukevasti Suomen matkaviestintämarkkinoilla.

Dna syntyi suurin odotuksin syksyllä 2000, maakuntien vastavoimaksi helsinkiläiselle Elisalle (entiselle Helsingin Puhelinyhdistykselle) ja valtiolliselle Soneralle.

Alkuinnostuksissaan Dna:n johto arvioi, että puoli miljoonaa liittymää riittää tekemään haastajasta voitollisen. Sittemmin rajaa nostettiin 750 000 liittymään. Nyt Suomen markkinoiden kannattavuusrajana pidetään miljoonaa liittymää.

"Meillä on nyt omia liittymiä noin 760 000 ja lisäksi toimimme muutamille yhtiöille palveluoperaattorina, jolloin liittymiemme yhteismäärä nousee 830 000:een. Näkemyksemme on, että 900 000 liittymää riittää tekemään Dna:sta kannattavan", kertoo Dna:n emoyhtiön Finnet Oy:n tuore toimitusjohtaja, Pietarsaaren Puhelimen toimitusjohtajan paikalta virkavapaalla oleva Jan-Erik Frostdahl.

Hän painottaa, että uudesta Dna:sta on "kaikki turhat rönsyt riisuttu pois".

Finnet ilmoitti syyskuussa noin 600 henkilöä koskevista yt-neuvotteluista ja mahdollisista irtisanomisista. Edellinen toimitusjohtaja Matti Makkonen ei hyväksynyt Finnetin hallituksen suunnitelmia ja suuria irtisanomisia ja lähti Finnetistä vähin äänin pois.

Frostdahl on tunnettu erittäin kovana saneeraajana ja hän karsinut Finnetistä kaiken muun paitsi itsensä eli nykyään Finnet Oy on yhden miehen, toimitusjohtajan vetämä holding-yhtiö.

"Meillä on tavoitteena äärimmäisen slimmattu organisaatio. Irtisanomia on noin 90, töiden ulkoistukset koskevat noin 160 ihmistä ja loput on siirretty Finnetin tytäryhtiöihin, joita ovat Dna, Finnet Carrier ja Finnet Logistiikka", kertoo Frostdahl yt-neuvotteluiden tauolla.

Kun yt-neuvotteluissa päätetyt irtisanomiset, ulkoistukset ja muut tehostamistoimet on viety läpi ensi vuoden syyskuuhun mennessä, Dna:ssa työskentele 130-140 henkilöä ja verkkoyhtiö Finnet Carrierissä 50 henkilöä. Lisäksi Finnet Logistiikka työllistää viisi ja Finnet-leirin kaapelitelevisioyhtiö Suomen 3KTV 5-6 henkilöä.

Finnet Com -yhtiöstä piti tulla Helsingin seudun teleoperaattori Elisan kilpailija, mutta nyt sille etsitään Frostdahlin mukaan uusia tehtäviä tai Finnet Com myydään pois.

Yt-neuvotteluiden piirissä olleista noin 600 henkilöstä 200:lle on löytynyt työpaikka Finnet-konsernin sisältä.

Frostdahl puhuu mielellään tehostamisesta ja turhan toiminnan karsimisesta. "Tehostamissuunnitelman mukaan meillä pitäisi olla 900 000 liittymää vuoden 2007 lopussa, mutta nyt tavoitteeseen päästään vuotta aikaisemmin eli 2006 lopussa. Tosin voihan kilpailutilanteessa aina tapahtua muutoksia."

Dna viettää ensi talvena 5-vuotissyntymäpäiviään, mutta yhtään voitollista tilinpäätöstä se ei ole vielä pystynyt tekemään. "Dna ei ole kannattava 2005, siksi meillä on ne tehostamistoimet, mutta vuoden 2006 loppuun mennessä meillä on hyvät edellytykset nousta kannattavaksi. Kytkykauppa auttaa osaltaan."



Kytkykauppa tuo
uusia mahdollisuuksia


Frostdahl uskoo, että vuoden 2006 alusta sallittava kytkykauppa kolmannen sukupolven (3G) eli umts-puhelinten myynnissä mullistaa liittymäkilpailun.

"Pikku hiljaa meillä ei olekaan muita kuin 3G-laitteita. Finnet-ryhmässä arvioimme, että vuoden 2007 lopussa erittäin suuri osa kännykkämyynnistä on kytkykauppaa. Se tarkoittaa, että asiakasvaihtuvuus pienenee merkittävästi nykyisestä."

Hän muistuttaa, että kaikki Suomessa toimivat operaattorit arvioivat numeron siirrettävyyden vaikutukset raskaasti alakanttiin eli eivät uskoneet yhä jatkuvaan vaihtoruljanssiin.

Omistajat, maakuntien puhelinyhtiöt ovat käyttäneet noin 300 miljoonaa euroa Dna:n ja sen verkojen rakentamiseen. "Onhan se iso summa, mutta nyt se investointi on tehty", myöntää Frostdahl.

Ilmoita asiavirheestä