Oulu Jos Oulun yliopistollisen keskussairaalan suunnitelmia ei olisi neljäkymmentä vuotta sitten jalostettu yleisen arkkitehtuurikilpailun kautta, Kontinkankaalla todennäköisesti komeilisi nyt 1960-1970-lukulainen keskikäytäväkolossi, kuten Helsingissä ja Turussa.
Hyvien ideoiden kilpailuttaminen keskenään ei kuitenkaan ole nykyajan kvartaalikapitalistien keksintö. Rakennustaiteenkin alalla kilpailuja on Suomessa järjestetty jo 130 vuoden ajan.
Oulun kaupungin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu pidettiin vuonna 1898. Kilpailun voittivat Karl Lindahl ja Walter Thomen, ja kaupunkiin saatiin komea kauppahalli. Viimeksi Oulussa on kilpailtu Merijalinrannan ja Alppilan kaavoituksesta.
Koko Suomen ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu käytiin vuonna 1876 Suomen Pankin suunnittelusta.
Yli sata vuotta vanhoja, kilpailujen kautta syntyneitä julkisia rakennuksia Helsingissä ovat myös Ateneumin taidemuseo (1884), Säätytalo (1889), Kansallisteatteri (1899) ja Kansallismuseo (1901).
Kilpailujen avulla saadaan ennen muuta vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi, painottaa Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti Esa Kauppi. Hänellä itsellään on kolmen vuoden kokemus valtakunnallisen Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n kilpailuvaliokunnasta.
"Jos miettii mitkä merkittävät rakennukset Suomessa eivät olisi kilpailun tuloksena syntyneitä, niitä on todella vaikea löytää", sanoo Kauppi.
Kilpailija panee suunnitelmaan ihan kaikkensa. Hän tutkii reunaehdot ja lähtökohdat viimeisen päälle tarkkaan.
Laadulliset tavoitteet
Merijalinrannan ja Alppilan kilpailut järjestettiin Oulussa kaavan pohjaksi, mutta kyllä siellä jo luonnosteltiin rakennusten pohjaratkaisuja, tavallaan testattiin tulevan kaavan luonnosta.
Esa Kaupin mukaan kunnan yrittämisen ja imagon kannalta on oleellinen asia, muodostaako rakentaminen hyvää ympäristöä.
Kilpailujen avulla laadulliset tavoitteet on helpompi saavuttaa. Siksi Oulun kaupunki on järjestänyt paljon kilpailuja, samoin esimerkiksi Oulunsalon kunta, joka on arkkitehtuuristaan valtakunnallisestikin tunnettu.
Oulun kauppatorille suunnitellun viihteen monitoimikeskuksen Tarkastamon suunnitelmat olisi Kaupin mielestä myös voinut kilpailuttaa.
"Veikko Lesonen on onneksi osannut käyttää nuorta arkkitehtia, jolla on ideoita. Lesonen ei kuitenkaan saa niin paljon vaihtoehtoja kuin tulisi kilpailun kautta. Mutta yleisesti ottaen on hirveän hyvä asia, että meiltä löytyy tällaisia yksityisiä tahoja, jotka tekevät esityksiä kaupungin rakentumiseksi."
EU muutti sääntöjä
Arkkitehtuurikilpailujen järjestämisessä on kaksi pääasiallista mallia: kutsukilpailu tai yleinen kilpailu, johon voivat ottaa osaa kaikki alan ammattilaiset.
Yleisessä arkkitehtuurikilpailussa jaetaan palkintoja. Kutsukilpailussa suunnittelutyöstä maksetaan kaikille osanottajille korvaus.
SAFA on perinteisesti organisoinut viralliset arkkitehtuurikilpailut maassamme, mutta Kilpailuviraston vuonna 2004 tekemällä päätöksellä arkkitehtiliitto voi enää kieltää jäseniään osallistumasta muihin kuin SAFA:n kanssa järjestettyihin kilpailuihin.
Yleisten kilpailujen osalta SAFA on vienyt asian markkinaoikeuteen, joka on pidättänyt kilpailuviranomaisten päätöksen.
"Ilmeisesti SAFA:n ulkopuolisia kilpailuja ei Suomessa kuitenkaan ole kovin paljon. Tai sitten ne käydään niin pimeästi, ettemme mekään niistä tiedä", sanoo arkkitehtiliiton kilpailusihteeri Paula Huotelin.
EU-jäsenyyden myötä tilanne on muuttunut myös ulkomaisten kilpailijoiden osalta.
"Laki julkisista hankinnoista edellyttää, että kun kohteen hinta ylittää kynnysarvon, siitä on ilmoitettava julkisesti. Arkkitehtuurikilpailussa käytettävän kielen määrittelee yhä järjestäjä, mutta osallistumista ei saa rajoittaa. Jos ulkomainen kilpailija kykenee laatimaan kilpailuehdotuksen suomen kielellä, hänet on hyväksyttävä mukaan."
Suomen arkkitehtiliitto muistaa arkkitehtuurikilpailujen 130-vuotisjuhlavuotta kiertonäyttelyllä, joka saadaan vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa myös Ouluun. Juhlanäyttely avautuu rakennustaiteen museossa Helsingissä 13.9.-5.11.