Nimimerkki ”Myöhässä aina” (Kaleva 15.8.) vaatii rautatieliikenteeseen kilpailua, että junat pysyisivät paremmin aikataulussaan.
On totta, että myöhästymisiä sattuu, mutta liikenteen kilpailuttaminen ei tätä ongelmaa ratkaise. Vaikka liikennettä hoidettaisiin useiden operaattorien voimin, ei maassamme ole olemassa kuin yksi rataverkko.
Huolto-, korjaus- ja kunnostustyöt tulevat aiheuttamaan jatkossakin myöhästymisiä ja peruutuksia riippumatta siitä, kuinka moni taho liikennettä hoitaa.
Mitä tulee taas kalustokysymykseen, tuntuu ristiriitaiselta, että valtio alkaisi verorahoilla alun perin yleishyödylliseen tarkoitukseen hankkimaansa kalustoa vuokraamaan yrityksille, joilla on lähtökohtana ensisijaisesti kaupallisten voittojen tavoittelu.
Pahimmassa tapauksessa kilpailuttaminen aiheuttaisi vain lisää sekaannusta ja saattaisi hidastaa ja hankaloittaa liikenteen sujuvuutta entisestään. Englannissa tästä on jo esimerkkejä. Esimerkiksi aikatauluja ei ole integroitu samaan järjestelmään.
Mikäli jatkoyhteys kuuluu eri liikenteenharjoittajalle, on siitä itse otettava selvää. Eri operaattorien henkilökunta ei välttämättä tiedä kilpailijoidensa aikatauluista ja reiteistä.
Entä sitten junaturvallisuus? Veturinkuljettajien, konduktöörien ja muiden turvallisuudesta vastaavien henkilöiden on suoritettava samat tutkinnot ja käytävä sama koulutus kuin VR:n vastaavalla henkilökunnalla.
Kuka ulkopuolisten kaupallisten operaattoreiden koulutuksesta vastaa ja kuka kouluttajia valvoo, sekä ennen kaikkea ottaa vastuun, että kilpailijoiden henkilökunta on yhtä pätevää kuin VR:n?
Kaikkiin niihin kysymyksiin on oltava vastaus, ennen kuin aletaan edes ajattelemaan kilpailuttamista. Parasta olisi siis antaa VR:n hoitaa jatkossakin ainakin kaupallinen henkilöliikenne, koska siitä sillä on jo 150 vuoden kokemus.
Mikäli tarpeettomilta myöhästymisilta vältyttäisiin jatkossa, lienee siihen paras (ja ainoa) ratkaisu rataverkon kehittäminen. Pahimmat pullonkaulat pitää poistaa ja aloittaa vaikka siitä, että pariraidetta jatkettaisiin Ylivieskasta aina Ouluun saakka, niin kuin alunperinkin oli tarkoitus.
Samalla myös tehtäisiin se kauan kaivattu kolmioraide linattiin, jolloin Pohjanmaan radalta itään suuntaavat kuljetukset nopeutuisivat ja Oulusta vapautuisi ratapihakapasiteettia muulle liikenteelle.
Seuraavana voitaisiin perusparantaa Haapajärvi-Jyväskylä-osuus, jonka valmistuttua Pohjanmaalta pääsisi Keski-Suomeen huomattavasti helpommin, kun ei tarvitsisi kiertää Tampereen tai Pieksämäen kautta. Asia tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun Ylivieska-lisalmi-radan (Kyösti Kallion rata) sähköistys toteutuu.
Hanke olisi tärkeä siinäkin mielessä, että se vähentäisi liikennettä Pohjanmaan radalla, jolloin siinä liikennöiminen helpottuisi ja ratakapasiteettia vapautuisi muulle liikenteelle.
Nurmes-Kontiomäki-välillä on perusparannustyöt menossa ja toivottavasti saadaan vielä takaisin suora henkilöjunayhteys Oulu-Joensuu-välille. Yhdysliikennettä ajatellen olisi syytä aloittaa vihdoinkin myös Jäämeren radan suunnittelu.
Mitä tulee taas veturimiesten lakkoon, ymmärrän heidän huolensa täysin ja mielenilmaisu on täysin oikeutettu.
Mikäli kuitenkin päädytään kilpailuttamiseen, on silloin löydettävä niin liikenteen hoitamisessa, rataverkon kunnostamisessa, kalustokysymyksessä, henkilöstön koulutuksessa ja ennen kaikkea turvallisuusasioissa kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Se saattaa tosin olla helpommin sanottu kuin tehty.
Juha Varjo
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.