Kehitys kehittyy ja kilpailu kiristyy. Laskun valitettavasti maksaa tavallinen suomalainen. Omien rahojen liikuttelu, laskujen maksut ja rahojen siirtely tililtä toiselle, ei ole enää pitkään aikaan ollut pankeissakaan ilmaista.
Jatkossa on syytä katsoa tarkkaan sitäkin, mistä automaatista rahojaan nostaa. Jos syöksähtää vain nyhtämään seteleitä seinään asennetusta uudenkiiltävästä koneesta, voi yllättyä. Sekin maksaa pian, jos ei käytä oikeaa automaattia.
Aikoinaan kansalaiset "häädettiin" kadulle palkkien hulppeista saleista nostamaan rahansa automaateista. Kaikki eivät tähän tottuneet eikä siihen varsinkaan harvaanasutuilla seuduilla vieläkään ole pitkien etäisyyksien aina kohtuullisia mahdollisuuksia.
Lisäksi etenkin eläkeläiset asioivat yhä mieluusti pankissa. Monelle pankkikirja kertoo tiliotetta selvimmin, minkä verran tilillä on rahaa. Tottumus on joillekin toinen luonto. Kaikki eivät halua eikä osa yksinkertaisesti osaa maksaa laskujaan maksuautomaateilla tai nettipankissa. Jälkimmäistä mahdollisuutta ei edes ole kaikilla.
Pankissa laskunsa maksava joutuu pulittamaan välityspalkkion siitä hyvästä, että pankkivirkailijat siirtelevät asiakkaan omia rahoja tililtä toiselle. Eikä kyse ole ihan pikkusenteistä. Jo yhden laskun maksusta pankki nirhaisee eurosta jopa viiteen euroon yltävän välityspalkkion riippuen maksun suorittamistavasta.
Alkuhuuman jälkeen myös käteisnostoautomaattien verkostoa on melkoisesti karsittu. Nyt kansalaiset halutaan siirtää käyttämään yhä enemmän pankkikortteja ja maksamaan laskunsa nettipankilla.
Ne ovatkin näppäriä. Laskutkin hoituvat kätevästi mihin vuorokauden aikaan hyvänsä, kunhan oppii käyttämään nettipankkia.
Yksi puute nettipankissa on. Se ei syydä seteleitä. Jos haluaa korttien lisäksi käyttää käteistä rahaa, on sitä otettava automaatista tai marssittava jonottamaan pankkiin.
Nyt pankkien omistamat Otto-automaatit saavat kilpailijat. Niitä tulee kaksin kappalein. Rautakirja asentaa R-kioskien yhteyteen yli 500 käteisnostokonetta. Ensimmäiset näistä Cash-ketjun laitteista toimivat jo. Uusi ketju on Rautakirjan ja ruotsalaisen Kontantin tytäryhtiön Eurocash Finlandin yhteishanke.
Suomen käteisnosto -niminen yritys avaa ensimmäiset sata Anna-automaattiaan huhtikuussa. Annan takana on muun muassa tunnettu bisnesmies Hjallis Harkimo.
Ihan millä kortilla tahansa uusien ketjujen automaateista ei rahaa voi nostaa. Kortin pitää olla sirukortti.
Yllättäen rahan nosto ei myöskään ole kuluttajalle ilmaista niin kuin Otoissa. Uusista automaateista tehtävien nostojen osille säntäävät isot pankit. Ne aikovat periä maksun "väärää" automaattia käyttäviltä.
Nordea ja Osuuspankit ovat jo ilmoittaneet, että rahan nostaminen kaikista muista kuin Otto-automaateista maksaa. Myös Sampo aikoo lähteä maksulinjalle, mutta se ei ole vielä päättänyt maksun suuruudesta. Kaksi muuta pankkiryhmää on jo hinnan määritellyt. Rahan nosto maksaa euron plus kaksi prosenttia nostosummasta.
Melkoista ryöstörahastusta siitä kympin setelistä, mikä uudista automaateista on myös mahdollista nostaa. Pankit vetävät välistä itselleen euron ja 20 senttiä eli huikeat 12 prosenttia!
Varsinkin nuoremmat ovat tuskailleet sitä, että pienin Otto-automaateista nostettava summa on 20 euroa. Heille kympilläkin on olisi käyttöä. Näin etenkin silloin, kun tilin saldo on pienempi kuin kaksikymppisen vähimmäisraja nostolle.
Jatkossa saa siis automaatista saada kympinkin, mutta se vain kutistuu lopulta 8 euroon ja 80 senttiin, kun pankki on käynyt noukkimassa tililtä oman osuutensa.
On selvää, ettei ruskeiden palkkapussien ja sukan varteen säästämisen aikaan palata. Silti voi kysyä, milloin ja missä tulee raja vastaan pankkien maksuissakin?
Käteisen rahan katoamista markkinoilta on veikkailtu pitkään. Käteistä käytetään edelleen ahkerasti siitä huolimatta, että kuluttajien lompakoissa on jo kortti poikineen. Markasta euroon siirtymisen jälkeen käteisen käyttö on Suomessa jopa hieman kasvanut, vaikka valtaosa taitaa työntää kaupan kassalle kortin käteen ostoksia maksaessaan.
Korttibisneskin on jatkuvassa murroksessa. Nykykortit on määrä korvata vuoteen 2011 mennessä suoravelotteisilla sirukorteilla, joihin Euroopan yhtenäisellä Sepa-maksualueella vähitellen siirrytään. Jatkossa niillä voi nostaa rahaa ja maksaa ostoksia useimmissa EU-maissa.
Viimeistään tämä pakottanee pankit luopumaan nostojen maksullisuudesta kilpailijoiden automaateista ja alentamaan maksujaan.