Osoitteessa www.senaatti.fi on kattava lista myytävistä kohteista.
Senaatti-kiinteistöjen johtajan Heikki Laitakarin puhelin on pirissyt viime aikoina lähes taukoamatta. Valtio myy reilut 270 vanhaa rautatiekiinteistöään, jotka ovat herättäneet jo nyt runsaasti kiinnostusta.
Laitakarin mukaan ensimmäiset tarjoukset voi jättää lokakuun alussa. "Tämänhetkisen näkemyksen mukaan myymme noin 200 kiinteistöä ensi kevääseen mennessä."
Loppuosa, noin 70 kiinteistön rypäs, jää Senaatti-kiinteistöjen omistukseen useammaksi vuodeksi. "Siellä on kehitettäviä kohteita, joita ei kannata vielä myydä. Vaalimme näin veronmaksajien etua", Laitakari perustelee.
Halutuimpia kohteita ovat asemarakennukset. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa asemarakennuksia tulee myyntiin kolmisenkymmentä. Osa kiinteistöistä on tyhjillään, mutta asuttujakin asemarakennuksia löytyy.
"Meillä on maassa noin tuhat vuokrasopimusta tehtynä", Laitakari summaa.
Kritiikki voimistuu
Vuokralaisia tilanne luonnollisesti askarruttaa.
"Pulinaa syntyy joka tapauksessa, toimimme miten tahansa", Laitakari huokaisee.
Suuri periaatteellinen kysymys on myynnin järjestäminen.
"Pitäisikö etuosto-oikeus antaa mummolle, joka on asunut asemarakennuksessa vaikkapa 20 vuotta vuokralla?"
Retorisen kysymyksensä jälkeen Laitakari muistuttaa tosiasiasta - siitä, että kiinteistöt ovat kaikkien veronmaksajien omaisuutta.
"Kyllä kaupankäynnin täytyy olla avointa ja julkista. Niin, että jokainen halukas voi tehdä tarjouksen haluamastaan kohteesta", Laitakari alleviivaa.
Helmiä joukossa
Ratahallintokeskus siirsi tarpeettomien kiinteistöjen hallinnan viime talvena valtiovarainministeriölle.
"Meille hallinta siirtyy alkusyksystä. Tällä hetkellä vastaamme kiinteistöjen hoidosta", Senaatti-kiinteistöjen Pohjois- ja Itä-Suomen alueen kiinteistöpäällikkö Jarkko Mylly taustoittaa.
Ensimmäinen myyntierä on samalla koe-erä.
"Aluksi koko maassa on tarjolla 30-50 kiinteistöä. Erään on valikoitu kiinteistöjä, joiden oletamme käyvän kohtuuhelposti kaupaksi", Mylly paljastaa.
Kiinteistöjen hinnoista Mylly ei puhu vielä mitään. Kiinteistöpäällikkö vakuuttaa kuitenkin, että joukossa on todellisia helmiä.
"Vanhat asemarakennukset herättävät laajaa kiinnostusta - eikä ihme. Ne ovat arvokkaita ja kauniita rakennuksia."
Kiinteistöt huokuvat ajan patinaa ja entisaikojen rautatieromantiikkaa. Jos remonttivasara pysyy kädessä, voi vanhasta asemarakennuksesta nikkaroida itselleen unelmien kodin.
"Rakennusten kunto vaihtelee laidasta laitaan. On hyvää, on huonoa", Mylly myöntää.
Vesitornikin kaupan
Myyntilistalla on myös vaihdekojun, resiinavajan, muuntajan ja hitsausvaunusuojan kaltaisia erikoisuuksia. Etelä-Suomessa myyntiin on tulossa vesitornejakin.
"Lähtökohta on, että alueet ja kiinteistöt myydään kokonaisuuksina. Jos ostat asemarakennuksen, kuuluvat samaan pakettiin pihavaja, pihasauna, kellari ja vastaavat", Mylly huomauttaa.
Myyntiurakka on niin työläs, että Senaatti-kiinteistöt turvautuu kiinteistövälittäjien apuun.
"Mukaan tulee välittäjäporukka, joka homman käytännössä hoitaa. Välittäjiä ei ole vielä valittu", Mylly valottaa.
Tulevan kiinteistökaupan rahavirrat ovat merkittäviä, mutta valtion uudesta rahasammosta ei kannata Heikki Laitakarin mukaan puhua. Omaisuuserä on ollut valtiolle kivireki, jonka hinaaminen käy vuosi vuodelta raskaammaksi.
"Kiinteistöistä koituneet kulut ovat olleet suuremmat kuin vuokratulot. Valtiolta on mennyt miljoona euroa vuodessa", Laitakari mainitsee.
