Eduskunnan konventtiedustaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) on sitä mieltä että, Suomen uskottavuus ulkomailla on vaurioitunut, kun osa konventin suomalaisjäsenistä irtisanoutui konventin lopputuloksesta.
Konventin loppujulistuksen jättivät allekirjoittamatta toinen eduskunnan edustaja Jari Vilén (kok.) sekä varaedustajat Hannu Takkula (kesk.) ja entinen kansanedustaja Esko Helle (vas.). Samoin teki europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas.).
Takkula ja Vilén ovat sitä mieltä, että konventin loppujulistusta voidaan käyttää Suomea sitovana poliittisena asiakirjana. Allekirjoittamattomuudellaan he uskovat takaavansa Suomelle suuremman liikkumavaran, kun konventin tuloksia käsitellään hallitusten välisessä konferenssissa.
Tuomioja ei anna konventille hyviä tyylipisteitä
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä EU:n tulevaisuuskonventin linjaukset eivät ansaitse kovin korkeita tyylipisteitä. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, oliko saatekirjeen allekirjoittamatta jättäminen suomalaisedustajilta viisasta.
- Konventin menettelytapoja ja sisältöä kukaan suomalainen ei ole voinut hyväksyä, hän silti korostaa.
Tuomioja uskoo, että Hallitustenvälisessä konferenssissa perustuslakiluonnosta tullaan vielä muuttamaan. Hänen arvionsa mukaan muutokset menevät HVK:ssa Suomen kannalta parempaan suuntaan.
- Institutionaalisia ratkaisuja ei ole mietitty loppuun asti. Niitä on vähintäänkin selvennettävä. Esimerkiksi presidentti-instituutiota ei voida hyväksyä, Tuomioja sanoo STT:lle.
Myös EU:n institutionaalisista uudistuksista vastaava komission tiedottaja Stefaan De Rynck toteaa, että kaikki muutokset konventin esitykseen ovat muodollisesti mahdollisia, kun jäsenmaat aloittavat syksyllä hallitusten välisen konferenssin (HVK).
De Rynck kuitenkin toteaa, että useiden kysymysten uudelleen käsittely voisi vaikeuttaa neuvotteluja pahoin.
Antola: konventin linjaukset ovat lopullisia
Professori Esko Antola puolestaan uskoo, että Euroopan unionin tulevaisuuskonventin sopimat linjaukset EU:n perustuslaista ovat käytännössä lopullisia.
Aamulehdessä ja Turun Sanomissa haastateltu Antola arvioi, että yksittäisellä pienellä maalla ei ole enää mahdollisuuksia saada merkittäviä muutoksia syksyllä hallitusten välisessä konferenssissa (HVK), joka tekee perustuslaista sitovat päätökset.
Suomen alkuperäinen arvio konventin pohjustavasta roolista osoittautui Antolan mukaan vääräksi. Antolan mielestä Suomen olisi pitänyt laittaa konventtiin ministeri, jolla olisi ollut poliittista otetta.
Suomen hallituksen edustaja konventissa oli tutkija Teija Tiilikainen.