Kil­ju­han­hia häi­ri­tään le­väh­dys­alueil­la

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen kevätmuutto on alkanut, ja ensimmäiset muuttajat on jo nähty Suomessa. Sukupuuton partaalle taantuneen lajin elämään on viime vuosina tullut uusi uhka: häirintä Oulun seudun muuttoaikaisilla levähdysalueilla.

Kiljuhanhen elämässä on uusi uhka: häirintä Oulun seudun muuttoaikaisilla levähdysalueilla.
Kiljuhanhen elämässä on uusi uhka: häirintä Oulun seudun muuttoaikaisilla levähdysalueilla.
Kuva: Jari Peltomäki

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen kevätmuutto on alkanut, ja ensimmäiset muuttajat on jo nähty Suomessa. Sukupuuton partaalle taantuneen lajin elämään on viime vuosina tullut uusi uhka: häirintä Oulun seudun muuttoaikaisilla levähdysalueilla.

Kyse ei ole suoraan kiljuhanhien, vaan muiden suurten vesilintujen häirinnästä. Meri- ja metsähanhet ja joutsenet kerääntyvät tietyille pelloille suurin joukoin, ja maanviljelijät pelkäävät niiden aiheuttavan kasvustoille vahinkoa. Pois hätistettyjen parvien joukossa lentoon säikytetään myös muutamat kiljuhanhet.

"Tämä on uusi ilmiö. Se on tullut viimeisen viiden vuoden aikana, kun alueelle raivattiin uusia peltoja ja joutsenet ja hanhet alkoivat kulkea rannimmaisilla pelloilla", kertoo kiljuhanhitutkija Juha Markkola. Hän kertoo tapausten olleen enemmänkin vahinkoja, vain vuosi sitten havaittiin selvää häirintää.

Muutama lentoonajo ei Markkolan mukaan vielä ole kohtalokasta, mutta mitä useammin tämä toistuu, sitä vähemmän hanhet ehtivät kerätä ravintoa muuttomatkaa ja pesinnän alkua varten.

Perämeren rannikko on tärkeä levähdysalue Pohjolan kiljuhanhille. Viime vuonna täällä nähtiin vajaa 30 lintua, mikä on lähes puolet Suomen läpi kulkevan muuttoreitin kiljukkaista.

Lue lisää perjantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä