Hallituksen tavoite kattavasta kilpailukykysopimuksesta on toteutumassa yllättävän hyvin. Suomi on saamassa tervetulleen yhteisen sopimuksen, jota toteuttamalla talous on mahdollista saada kasvuun.
Hallituksen ajama kilpailukykysopimus on saanut syksyn tullen uusia sopimusaloja taakseen soveltamisneuvottelujen takarajan alkaessa häämöttää.
Ennen ict-alan mukaantuloa kattavuus lähestyy 90 prosenttia palkansaajista, kun muun muassa apteekit ja rahoitusala ovat ilmoittaneet olevansa mukana.
Vaikuttaa siltä, että Suomi on saamassa nykyisessä taloustilanteessa erittäin tervetulleen ja pohjaltaan laajan työmarkkinasopimuksen. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoin: Isoa kalaa kannatti pyytää, vaikka aikaa siihen menikin.
Kilpailukykysopimus eli tuttavallisemmin kiky saatiin pääpiirteittäin tehdyksi viime kesäkuussa, mutta ei aivan halutussa laajuudessa. Alkukesästä sopimus kattoi noin 85 prosenttia palkansaajista, ja moni kokonaisuuden kannalta tärkeä toimiala puuttui matkasta.
Hallitus elätteli toiveita kattavammasta paperista, niinpä muutamille liittokohtaisille neuvotteluille annettiin aikaa syyskuulle saakka. Aikalisä kannatti. Neuvotteluiden onnistumiselle muodostui yhteisöllistä painetta, kun sopimuksen kattavuus ratkaisi tuloveronkevennysten koon.
Vaikka neuvottelut eivät olleet jatkoajallakaan helppoja, yksikään työntekijä- tai työnantajaliitto ei halunnut ehdoin tahdoin olla romuttamassa tavoiteltua reilun 90 prosentin kattavuutta ja siitä saatua hyötyä.
Kesäkuun kiky toi ansiotuloihin 315 miljoonan euron veronkevennykset. Kun sopimusala sittemmin laajeni, kevennysten määrä kasvoi sata miljoonaa. Yli 90 prosentin kattavuus nostaisi kevennykset 515 miljoonaan euroon. Siihen pääsy on mahdollista.
Työntekijän työaika pitenee ja ostovoima vähenee sosiaaliturvamaksujen noustessa, mutta menetys osittain hyvittyy veronkevennyksillä. Kevennykset ovat tärkeitä kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi.
Kiky-henki vaikutti myös rakennusalalla kaikessa hiljaisuudessa sorvailtuun työehtosopimukseen, josta liitot kertoivat torstai-iltana.
Alunperin kovalla mekkalalla kikyn ulkopuolelle jättäytynyt työntekijöiden Rakennusliitto ja työnantajia edustava Rakennusteollisuus tekivät yllättäen melko lailla kikyn mukaisen sopimuksen. Mukana on paikallisen sopimisen lisäämistä ja mahdollisuus työntekijän työkokeiluun.
Sopimuksen erottaa kikystä oikeastaan vain työajan pidennyksestä luopuminen. Hallitus voisi poliittisen hyvän tahdon osoituksena hyväksyä rakennusalan osaksi kikyä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK sitä vastustaa.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta kikystä puuttuu eräs merkittävä ala, auto- ja kuljetusala. Työntekijäliitto AKT on änkyröinyt sopimusta vastaan alusta pitäen, mutta nyt Pitkänsillan kupeessa Helsingissä voisi olla pohdinnan paikka.
AKT:n kannattaa katsoa viimeaikaisten liittoneuvottelujen esimerkkiä ja varsinkin rakennusalaa. AKT:llä on mahdollisuus olla osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.