Kuuluisan amerikkalaiskuvaaja Spencer Tunickin Helsingissä ottamia alastonkuvia kannattaa aikanaan katsoa tarkasti. Jostain saattaa pilkistää valtiovarainministeri Sauli Niinistön koko valtakuntaa puhuttanut ja pompottanut tuloveroale. Sillä ei näes ole vaatteita.
Muun muassa veronmaksajien keskusliiton laskelmat todistavat päivänselvästi, että kyse ei ollut tavalliselle veronmaksajalle muista kuin kahvirahoista ja kuuman helteen ja vaalihuuman nostamasta kangastuksesta.
Kesällä on uutisista huutava pula. Ei ollut Ruokolahden leijonaa eikä Nykäsen Mattikaan eronnut kuin korkeintaan kerran. Ei ihme, että itse kukin ministeri, puolue ja intressiryhmä antoivat vuorotellen lausuntoja veroalesta.
Kafkakin kääntäisi tyytyväisenä kylkeään haudassa, kun koko Suomi pyöri olemattoman veroalen kanssa. Jos "ale" olisi mennyt läpi, oltaisiin kai seuraavaksi kyselty, missä olit kun kuulit ensimmäisen kerran Niinistön veroalesta. Patiolla kaljalla vai kesämökillä Posiolla?
Syksyllä on edessä taatusti kuuma ja oikea verokeskustelu. Lokakuun loppuun mennessä odotetaan valtiovarainministeriöltä verojohtaja Lasse Arvelan johtaman yritys- ja pääomaverotusta pohtivan työryhmän esitystä.
Se ei olekaan mikä tahansa paperi, kun eduskuntavaalien jälkeen väsätään hallitusohjelmaa. Toivottavasti ja varmasti siitä puhutaan myös vaaleissa.
Esityksen sisällön lypsäminen työryhmän jäseniltä on yhtä turhaa kuin kunnon alennusten ruihnaaminen tiilikauppiailta.
On kuitenkin odotettavissa, että työryhmä pistää yhtiöveron hyvitysjärjestelmän romukoppaan. Avoir fiscal -hyvitysjärjestelmä tarkoittaa, että kun suomalainen saa kotimaisen pörssiyhtiön osinkoja, ei hänen tarvitse maksaa niistä veroja latin latia. Yrityksen tulostaan maksama 29 prosentin tulovero katsotaan hänen hyväkseen.
Viimeksi hyvityksen on hylännyt Saksa. Ruotsissa yritysvero on 28 prosenttia ja omistaja pulittaa sen jälkeen veroja osingoistaan 30 prosenttia. Euroopassa hyvitys on jäljellä enää Suomessa ja Ranskassa.
EU on iskemässä tähän. Järjestelmä, jossa toiseen EU-maahan maksettavia osinkoja kohdellaan huonommin kuin kotimaahan maksettavia, voi osoittautua EU:n perussopimuksen vastaiseksi.
Helsingin Sanomat on saanut "valistuneen arvailun", jonka mukaan työryhmä tulisi esittämään paluuta kaksinkertaiseen verotukseen puolittain siten, että osinkotulojen veroprosentiksi tulisi noin 40. Varallisuusveroon ja osakkeiden myyntivoittoihin ei puututtaisi.
Minkä mallin mukaan verotus tulisi toteutumaan, on täysin arvailujen varassa. Säilyisikö yritysverotus nykyisenä 29 prosenttina ja osinkojen verotus reiluna 10 prosenttina? Pienenisikö nykyinen yritysverotus ja osinkovero tulisi suuremmaksi?
Tällä on pääomien liikkumisen lisäksi monia muita vaikutuksia. Se vaikuttaa myös kunnan ja valtion tuloihin, koska henkilökohtaisista pääomatuloista ei kilahda kunnan taskuun mitään, sen sijaan yhteisöveroista sinne tulee parikymmentä prosenttia.
Suomalaisten yhtiöveron hyvityksellä on vain vähän vaikutusta pääomien liikkeisiin. Kansainvälisiä yhtiöitä ja sijoittajia kiinnostaa Suomen verotuksessa yritysveron suuruus, ei se, miten suomalaiset osingonsaajat maksavat veroja. Suomalaisten sijoittajien kotimaanalen poistuttua sijoituksia voisi hiukan siirtyä ulkomaille, mutta sitä kehitystä hillitsisi tieto, että suomalaiset joutuisivat maksamaan ulkomailta kotiutettavista osingoista aina vähintään saman veron kuin kotimaisista.
Verosuunta on ihan oikea ja kansalaisten oikeustajun mukainen. Verosyksy on mielenkiintoinen.