Pohjoisen soille ennakoidaan uutta ja entistä railakkaampaa yhteenottoa luonnonsuojelujärjestöjen ja turvetuottajien välille. Osansa roiskeista ovat tällä kertaa saamassa myös turpeen käyttäjät.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on jo uhonnut tuuppaavansa turpeen suurkäyttäjille osavastuun maakunnan luonnontilaisten soiden valjastamisesta energiatuotantoon. Malli on tuttu vanhojen metsien suojelusta: käyttäjä vastaa ostamansa raaka-aineen alkuperästä ja ympäristövaikutuksista - ja luontoväki "valvonnasta".
Syttyjä tuleville taistoille on runsaasti eri puolilla maakuntaa. Viimeisin, mutta ei vähäisin on Muhoksen ja Utajärven välillä sijaitseva Kivisuo, josta Vapo Oy mielii omaan käyttöönsä yli 760 hehtaaria. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on jo vireillä.
Vapo ei kommentoi
Geologi Päivi Peronius Vapo Oy:stä sanoo kuulleensa luontoväen uhkauksista syyllistää myös turpeen käyttäjiä osana turvetuotannon vastaista kampanjaansa. Hän ei halua kommentoida menettelyä lähemmin.
"Turvetta ei nosteta suojelualueilta. Kivisuo ei ole myöskään sellainen. Me olemme jo tinkineet noin 100 hehtaarin verran tuotantoalueen rajauksesta", Peronius sanoo.
Vapo Oy:lle Kivisuon arvoa nostaa sen Oulu-läheisyys. Yhtiön suurimpia asiakkaita Oulussa ovat Stora Enso, Kemira ja Oulun kaupunki.
"Talven huoltovarmuuden turvaamisessa se on hyvin tärkeä tuotantoalue. Tuotannosta poistuu Pohjois-Suomessa joka vuosi liki tuhat hehtaaria. Jollain se on korvattava", Peronius sanoo.
Ympäristöministeriön vahvistettavana parhaillaan olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa Kivisuo on varattu turvetuotantoon, mutta ei ehdoitta. Suurin vääntö käytänee alueella esiintyvästä uhanalaisesta ja siksi erityissuojelua vaativasta lintulajista.
Myös kuivatusvesien johtaminen Oulujokeen ja Sanginjokeen on herättänyt kysymyksiä jo ennakkoon. Oulujoki on oululaisten raakavesilähde ja Sanginjoki tärkeä virkistys- ja retkeilyalue. Huolta on kannettu myös kaavaillun tuotantoalueen lähellä sijaitsevasta Iso-Kivijärvestä.
Isoja alueita
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston käsittelyssä on lisäksi useita, tavanomaista hankalammiksi arvioituja lupahakemuksia muun muassa Yli-Iistä ja Ranualta.
Insinööri Kirsi Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolta nostaa yva-menettelyssä olevien ja siihen lähiaikoina tulevien tuotantosoiden yhteiseksi ja uudeksi piirteeksi niiden suuren koon.
"Jo se tekee niiden lupakäsittelystä normaalia vaikeamman", hän sanoo.
Yli-Iin Kopsussuon suunniteltu tuotantoalue on noin 160 hehtaaria ja Ranuan Nuolisuon 300 hehtaaria. Lisäksi yva-selvityksen loppulausuntoa odottaa noin 600 hehtaarin laajuinen Kärjenrimpi-Puronräme Pelsolla.
Lakia testataan
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Merja Ylönen sanoo erityisesti Kivisuon olevan luontoväelle peruskohde, jonka suojeluvaatimuksesta ei tingitä.
Hänen mielestään Kivisuolla testataan sekä luonnonsuojelulaki että valtakunnalliset alueiden käytön periaatteet.
"Luonnonsuojelulaki kieltää erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymisalueen heikentämisen ja hävittämisen. Alueiden käytön periaatteissa taas edellytetään, että suojelullisesti arvokkaita soita ei oteta turvetuotantoon", Ylönen sanoo.
Hänen mielestään vastuu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksella.
Maakuntakaavan valmistelussa tämän arvokkaan lajin pesimäalue rajattiin varsinaisen tuotantoalueen ulkopuolelle.ympäristöviranomaisten ja Vapo Oy:n yhteisellä sopimuksella. Koskemattomaksi sovittu alue on runsaan 80 hehtaarin laajuinen.
Luonnonsuojelupiirille sopimus ja sillä suojellut hehtaarit eivät riitä.
"Ne eivät perustu tutkittuun tietoon, mikä on tämän lajin suojelun kannalta suotuisa taso. Se on selvitettävä yva:ssa", hän sanoo.
Arvot kohtaavat
Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöpäällikkö Ismo Karhu arvelee, että Oulun lähellä sijaitseva Kivisuo tulee olemaan hankala tapaus ympäristölupaviranomaisille.
"Sen turvetuotannollinen arvo on suuri, mutta sillä on myös suojelullisia arvoja", Karhu sanoo.
Samalla hän kuitenkin toppuuttelee osapuolia kiirehtimästä asioiden edelle.
"Yva-menettely on aloitettu, ja siinä selviää lopullisesti mitä alueen monimuotoisuusarvot edellyttävät tuotantojärjestelyiltä", hän sanoo.
Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa ympäristökeskuksesta on Karhun kanssa samoilla linjoilla.
"Alueen luonnon erityisarvot selviävät yva:ssa. Lupaharkinnassa sitten katsotaan, mitä vaikutuksia niillä on. Läheisyys Ouluun antaa sille myös muuta lisäarvoa", Pahtamaa sanoo.