Bryssel Juhlavin puhein historian merkkipaalusta ja kiitoksin tulevaisuuskonventin puheenjohtajalle Valery Giscard d'Estaingille ja itselleen päättivät konventin jäsenet työnsä perjantaina Brysselissä. Kiitosten takaa kävi kuitenkin selväksi, että kaikki eivät olleet lopputulokseen tyytyväisiä.
Useissa puheenvuoroissa todettiin, että konventin lopputulos on hyvä pohja hallitusten väliselle konferenssille, joka hioo lopullisen muodon EU:n perustuslaille. Istunnon päätteeksi soitettiin Beethovenin Oodi ilolle ikään kuin kansallislauluna.
"Lopputulos on lähes täysin yksimielinen. Se on hyvin tasapainotettu ratkaisu. On sääli, jos se vedetään auki hallitusten välisessä konferenssissa HVK:ssa", sanoi Giscard, joka oli sanojensa mukaan yllättynyt saavutetusta tuloksesta.
"Lopputulos ei vastaa täysin Suomen tavoitteita. Monissa kohdin on edistytty, mutta institutionaalisissa kysymyksissä on vielä ongelmia. Monet maat olivat samaa mieltä. Tämä peli on nyt poikki, ja asiaa jatketaan hallitusten välisessä konferenssissa", totesi Suomen hallituksen edustaja Teija Tiilikainen.
Tiilikainen olisi tuonut puheenvuorossaan esille myös ongelmallisen toimintatavan, mutta jäi ilman puheenvuoroa. Eduskunnan edustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sen sijaan sai puheenvuoron, kun hän ilmoitti, että oli hänen syntymäpäivänsä. Erään suomalaisarvion mukaan Kiljusen syntymäpäivä saattoi viedä Tiilikaiselta puheajan.
"Olen varauksellinen lopputulokseen, mutta olemme saaneet myös paljon aikaan. Olemme synnyttäneet tänään perustuslain samana päivänä, jona minä synnyin", Kiljunen sanoi.
Eri mailla
erilaiset huolet
Tiilikaisen mukaan eri mailla oli erilaisia huolia. Suomen lisäksi Portugali ja Itävalta eivät hyväksy institutionaalisia ratkaisuja. Myös Tanska ja Espanja vastustavat EU:n huippukokouksen nostamista omaksi toimielimeksi. Eivätkä Benelux-maatkaan Tiilikaisen mukaan hurranneet lopputulokselle.
Perjantain vastaisena yönä hiottiin vielä yksityiskohtia institutionaalisista kysymyksistä. Tiilikaisen mukaan komission kokoonpanoa ja ministerineuvoston kiertävää puheenjohtajuutta koskevia määräyksiä parannettiin.
Eurooppa-parlamentin varajäsen Pia-Noora Kauppi (kok.) puolestaan valitti hallitusten asenteita, jotka estivät edistymisen tarvittavan pitkälle. Käytännön kannalta on hänen mielestään erittäin tärkeää, että saadaan mahdollisimman moni asia määräenemmistöpäätösten piiriin.
"Paljon hyvää saatiin konventissa aikaan, mutta toimielimiä koskeva ratkaisu on laiha lohtu. Toivon, että HVK otta asian kunnolla käsittelyyn", Kauppi sanoi.
Puolustuskysymys
vielä levällään
Puolustuspolitiikasta ei tässä vaiheessa tullut vielä ratkaisua, sillä konventti kokoontuu käsittelemään vielä unionin menettelytapoja ja poliitikkoja koskevia osia kaksi kertaa heinäkuussa. Puolustuspolitiikasta tähän mennessä tehtyä esitystä eivät hyväksy Britannia, Suomi, Irlanti ja Ruotsi. Suomi toivoo, että puolustukseen hyväksyttäisiin samat joustavuussäännöt kuin muihinkin toimintoihin. Silloin kaikilla mailla olisi samat mahdollisuudet liittyä tiiviimpään yhteistyöhön omien edellytystensä mukaan niin halutessaan.
Tiilikainen arvioi olevan parasta, että puolustusasioita käsitellään perusteellisemmin vasta HVK:ssa, jossa nimenomaan hallitukset ovat edustettuina.
Kiljusen mukaan Suomen olisi mietittävä tarkkaan, mitä se aikoo avata HVK:ssa. Kiljusen mukaan puolustuskysymys olisi ensisijainen kysymys.
EU:n tulevaksi ulkoministeriksi monissa arvioissa kaavailtu Saksan ulkoministeri Joschka Fischer kyseli, haluaako EU olla kohde vai toimija kansainvälisellä näyttämöllä. Hän kaipasi ulkopolitiikkaan määräenemmistöpäätöksiä, mitä ajatusta Giscard myöhemmin omassa loppupuheenvuorossaan tuki. Fischer korosti, että konventin saavutuksena on rauhan alue, joka varmistaa Eurooppaan vapauden, demokratian ja oikeudenmukaisuuden saaden valtavat taputukset.