Kaksi luontojärjestöä Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto esittävät Ylä-Lapin metsäkiistaan ratkaisua, joka järjestöjen mukaan turvaisi elinmahdollisuudet sekä poromiehille että metsureille.
"Saamelaisten kotiseutualueella metsätaloudelta pitäisi poistaa ehdoton kannattavuuden vaatimus", esitti Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki maanantaina Helsingissä.
Harkki ja Jarmo Pyykkö ovat yhdessä toimittaneet Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton kustantaman raportin Ahtaalle ajetut, valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella.
Ylä-Lapin metsistä on Harkin mukaan suojeltu paljon vähätuottoisia maita, mutta paljon luonnon monikäytön ja poronhoidon kannalta tärkeitä metsiä on jätetty suojelualueiden ulkopuolelle.
Luontojärjestöjen mukaan saamelaisalueiden metsäkiistan ratkaisussa päästäisiin pitkä askel eteenpäin, jos saamelaisalueiden metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopalveluyksikön taseeseen, mutta ympäristöministeriön alaisuuteen.
"Se mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymisen paikalliseen työllistämiseen ja poronhoito olisi mahdollista lain mukaisella tavalla", esittää Harkki.
Suomen valtio omistaa saamelaisalueen metsistä noin 90 prosenttia.
Harkki muistuttaa, että Ylä-Lapin saamelaisalueen puulla ei ole valtakunnallista merkitystä, alueellista kylläkin.
"Ylä-Lapin hakkuilla ei ole käytännön merkitystä Metsähallituksen 70 miljoonan euron tulokseen. Olennaisinta on turvata poronhoito ja metsistä riippuvaisten ihmisten työpaikat. Metsiä voidaan pitää talouskäytössä, mutta hakkuut pitää tehdä miestyövoimalla eikä koneilla", esittävät järjestöt raportissaan.
Yksi ratkaisu metsureiden työllistämiseen voisi järjestöjen mukaan olla nuorten metsien harvennushakkuissa ja energiapuun keräämisessä metsistä.
Poromies kiittelee
Greenpeacea tuesta
Raportin julkistustilaisuuteen saapunut poromies Hannu Magga Lapin paliskunnasta Sodankylän Vuotsosta kiitteli, että raportti tuo hyvin esille metsien käyttöön liittyvät ongelmat saamelaisalueella. "Saamelaisalueen paliskuntien poromiesten ja myös eräiden saamelaisalueen ulkopuolella sijaitsevien paliskuntien poromiesten on hyvä muistaa tai tietää, että ilman Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton periksi antamatonta ja poronhoidolle myönteistä yhteistyötä poronhoito olisi maankäytön kasvattamisen ja Metsähallituksen konevoimalla tehtyjen hakkuiden myötä jyrätty lopullisesti."
Maggan mukaan kielteiset seuraukset olisivat kohdistuneet myös muun muassa matkailun, eränkäynnin ja virkistyskäytön tarvitsemalle maankäytölle.
Luontojärjestöjen esitys
olisi kohtalokas isku
Puu- ja erityisalojen liiton Ivalon osaston jäsen, metsuri Antero Karjalainen muistutti tilaisuudessa, että toteutuessaan luontojärjestöjen esitys merkitsisi siirtymistä kannattamattomaan puuhastelumetsätalouteen, jossa risujen keräilyllä korvattaisiin oikeita työpaikkoja. "Kaiken lisäksi metsureita jouduttaisiin kuljettamaan töihin satoja kilometrejä päivässä, mikäli heitä ja heidän perheitään ei pakoteta pois kotiseudultaan."
Karjalaisen mukaan luontojärjestöjen vaatimus tarkoittaa, että 96 000 hehtaaria metsää jäisi hakkuiden ulkopuolelle. "Jos niin käy, yksi elinkeino poistuu Inarin kunnan alueelta."