Kristillisen maailman kuuluisin pyhäinjäännös, Torinon käärinliina, tuodaan ensi pääsiäisen aikaan kaikkien kiinnostuneiden nähtäville.
Ainakin miljoonan ihmisen uskotaan suuntaavan huhti-toukokuussa Italiaan katsomaan omin silmin käärinliinaa ja siihen painautunutta ristiinnaulitun miehen hahmoa.
Liinan näkeminen ei ole mitään jokavuotista herkkua, sillä viimeksi Jeesus Nasaretilaisen hautaliinaksi väitetty kangas oli julkisesti esillä vuonna 2000. Paavi Johannes Paavali II ilmoitti tuolloin, että seuraava näyttö pidetään vasta vuonna 2025.
Pyhäinjäännöksen näkemistä odottavien riemu olikin suuri, kun Vatikaanin nykyinen hallitsija Benedictus XVI muutti suunnitelmia. Paavi ilmoitti, että käärinliina pannaan esille Torinon Pyhän Johannes Kastajan katedraaliin keväällä 2010 reilun kuukauden ajaksi.
Tiedemies vakuuttunut
Yksi Torinon-matkaa suunnittelevista on Oulun yliopiston dosentti, antropologi ja kulttuurihistorioitsija Juha Hiltunen.
"Jos vain rahaa löytyy, yritän järjestää matkan Torinoon. Varsinkin kun seuraavasta esilläolon ajankodasta ei ole tietoa.
"Muun muassa intiaanikulttuureihin, myytteihin, ideologisen propagandan ja historiallisten väärennösten tutkimiseen erikoistunut Hiltunen on kiinnostunut käärinliinasta historiallisena esineenä.
"Olen aivan varma siitä, että käärinliina on aito. Tiedemiehenä minulle ei jää mitään muuta vaihtoehtoa. Minulle merkitsee vain totuus. Lukuisille tutkijoille on käynyt samoin. He ovat alussa hyvinkin epäileväisiä. Mutta kun kovat faktat lyödään vastaan, niin ei voi muuta kuin tunnustaa aitouden", Hiltunen painottaa.
Kymmenen vuotta kestänyt kiinnostus on edennyt niin pitkälle, että Hiltunen on kirjoittanut aiheesta Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa (Kirjapaja 2009) -nimisen kirjan.
Kirjassaan hän selvittää yksityiskohtaisesti käärinliinan historialliset vaiheet ja nostaa kattavasti esille nykytieteen menetelmillä selvitettyjä tutkimustuloksia, jotka - hämmästyttävää kyllä - tukevat historiallisen kankaan aitoutta.
"Jo puolet käärinliinasta tehdystä tieteellisestä tutkimuksesta riittäisi todistamaan minkä muun tahansa tapauksen oikeaksi. Tässä ei tunnu riittävän mikään."
Syksyllä ilmestynyt Hiltusen kirja on ensimmäinen suomenkielinen selvitys käärinliinan mysteeristä 30 vuoteen.
Pitkässä hiljaiselossa on Hiltusen mukaan kyse protestanttisille maille tyypillisestä luterilaisesta skeptisismistä. Martti Luther protestoi erityisen voimakkaasti juuri katolisen kirkon pyhäinjäännöskulttia kohtaan.
Varsinkin kirkon piirissä ja erityisesti Pohjoismaissa pyhäinjäännösten vastustaminen on ollut noista ajoista alkaen enemmän sääntö kuin poikkeus.
Käärinliina on leimattu epäilijöiden keskuudessa keskiaikaiseksi väärennökseksi vuonna 1988 tehdyn hiilijälkitutkimuksen perusteella.
Viimeaikaisten tietojen perusteella tuota selvitystä voi pitää vähintäänkin puutteellisena. Radiohiiliajoituksessa mukana olleet laboratoriotyöntekijät ovat vastikään julkisesti tunnustaneet, että tutkimuksessa mentiin hakoteille.
"Ainoa oljenkorsi, johon epäilijät ovat vedonneet, on ollut radiohiilitutkimus. Nyt on tunnustettu, että se on pielessä. Vuonna 1988 tutkittu kangaspala ei ollut alkuperäisestä käärinliinasta, vaan keskiaikaisesta paikkapalasta. Paikkapalan ikä oli oikein ajoitettu, mutta se ei kerro koko kankaan ikää. Tämä onkin vaikea pala nieltäväksi protestanttisissa maissa", sanoo Hiltunen.
