Hallitus ei halunnut, että lokakuun kunnallisvaalitaisto menee riitelyksi siitä, pitääkö Suomen liittyä Natoon vai ei. Siksi uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tekeminen lykättiin yli kunnallisvaalien. Alkuperäisaikataulun mukaan se piti antaa eduskunnalle jo ennen kesälomaa.
Nyt vain selontekotyöryhmä nimitettäneen ennen vaaleja. Puurtaminen alkaa vasta marraskuussa. Eduskunnalle selonteko on määrä antaa ensi vuoden alkupuolella.
Vaalipaniikin aiheuttamassa pysähdystilassa selonteon valmistelutyö ei silti ole. Työ jatkuu virkamiestyönä. Oman urakkaansa on myös saanut viittä vaille valmiiksi kansanedustajista koostuva Juha Korkeaojan johtama parlamentaarinen turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä.
Se istui ennen eduskunnan kesälomalle lähtöä tiiviisti, jotta ryhmän raportti olisi voitu luovuttaa pääministeri Matti Vanhaselle eduskunnan kevätkauden viimeisenä työpäivänä viime viikon keskiviikkona. Sitkeän väännön jälkeen jälkeen sopu saatiinkin aikaan. Raportin luovutustilaisuuden kellonaika oli pääministerin kanssa jo sovittu ja tiedostustilaisuuskin ehditty kutsua koolle.
Mutta yön nukkumisen jälkeen seurantaryhmässä istuvat kokoomuslaiset tulivat toisiin aatokseen. He eivät suostuneetkaan allekirjoittamaan raporttia seuraava aamuna.
Kokoomusedustajat vaativat, ettei armeijan määrärahoista oteta mitään kantaa, kun sovittu muotoilu ei täysin miellyttänyt kaikkia kokoomuslaisia. Kuitenkin juuri armeijan rahojen tasosta oli käyty pisin ja sitkein kädenvääntö.
Pikapalaverissa seurantaryhmä haarukoi, mitä nyt tehdään. Vaihtoehtoja oli kaksi: allekirjoittaa raportti erimielisenä tai jatkaa neuvotteluja ja yrittää vielä yhteisymmärrystä.
Asiasta käytiin konsultoivia keskusteluja myös pääministeri Matti Vanhasen sekä kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja samaa puoluetta edustavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen kanssa. Hallituksesta viestittiin toive yrittää yksimielistä raporttia.
Niinpä seurantaryhmä jatkaa työtään huomenna torstaina. Tavoitteena on, että yksimielisyys löytyisi ja raportti voitaisiin luovuttaa pääministerille perjantaina.
Onko yksimielisyys sitten raportin tärkein itseisarvo?
On ja välttämättä ei ole.
Yksimielisyys antaa hallitukselle tietysti selkeän pohjatiedon niistä asioista, joihin ei varsinaisessa selontekotyössä tarvitse työtunteja suuremmin uhrata.
Toisaalta yksimielisyys jo tässä vaiheessa merkitsee aina suurempaa kompromissia. Tietyt kannat voivat vesittyä paljon enemmän kuin jos ne esitettäisiin nyt reilusti erimielisenä. Näennäinen kompromissi nostaa herkästi samat erimielisydet myöhemmässä vaiheessa uudestaan pintaan.
Silti yksimielisyyttä kannattaa tavoitella jo seurantaryhmässä. Onhan koko ryhmän perusidea helpottaa ja luoda pohjaa hallituksen selontekotyölle. Kansanedustajista muodostettu seurantaryhmä luo paitsi yhteisymmärrystä myös pitkäjänteisyyttä politiikkaan.
Joskin seurantaryhmän roolista on nyt ristiriitaisia näkemyksiä. Jotkut ovat jo ehtineet nostella kulmakarvoja Korkeaojan työryhmälle. Heidän mielestään tilanne on keikahtanut päälaelleen ja selonteon valmistelussa yritetään kiivetä jalat edellä puuhun.
Ryhmän työtä on jo ehditty arvostellakin loppuraporttia näkemättä. Väitetään muun muassa, että seurantaryhmässä on pyrkimystä tehdä selonteko hallitukselle, niin syvälle se pyrkii sanelemaan puolustuksen kehittämisestäkin. Osa on kummastellut sitäkin, mitä seurantaryhmäksi ristitty kansanedustajien joukko seuraa, kun selontekoa kasaava joukkue ei ole edes ehtinyt aloittaa työtään.
Pelot ovat aiheettomia. Uudenkin selonteon kirjoittaa takuuvarmasti viimeistä sanamuotoilua ja pilkkua myöten hallitus. Seurantaryhmä ei pääse niitä määrittelemään. Tästä saatiin hyvä näyttö jo edellisessä selonteossa.
Vuonna 2004 istunut Aulis Ranta-Muotion johtama seurantaryhmä kirjoitti Nato-kantansa paljon reippaammin ja suoremmin kuin mitä hallitus lopullisessa selonteossaan. Myös silloinen ulkoasiainvaliokunta otti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen rohkeammin kantaa kuin hallitus.
Niiden mielestä Nato-jäsenyyden tulee olla yksi turvallisuuspolitiikan "todellinen vaihtoehto".
Hallitus pitäytyi perinteisessä Nato-optiossa.
Nytkään seurantaryhmä ei suosittele Nato-jäsenyyttä. Muotoilua luonnehditaan perinteiseksi. Mutta istuvathan seurantaryhmässä nyt demareista Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja. Viimeksi siellä oli Natoon suopeammin suhtautuva Liisa Jaakonsaari. Jo tämä kertonee jotain luvassa olevista sanamuodoista.